Peruskoulutuksen ja luku- sekä kirjoitustaidon edistäminen ovat Rotaryn painopistealueita. Tavoitteena on tukea peruskoulutusta, aikuisten ja lasten lukutaitoa ja samalla vähentää sukupuolieroja.
YK:n ihmisoikeusjulistuksessa 1948 todetaan, että meillä jokaisella on oikeus koulutukseen. Se on siis ihmisoikeus. Koulutus, luku- ja kirjoitustaito ovat jokaiselle meistä tärkeitä. Meillä Suomessa ne ovat huipputasoa ja itsestäänselvyyksiä.
Kovin kaukana ei ole aika, jolloin Suomessakin oli luku- ja kirjoitustaidottomia. Kun tämän tekstin kirjoittaja aloitti nuorena miehenä pankkiuraa 60-luvun alussa, saattoi lainaa tulla pyytämään henkilö, joka ei osannut lukea eikä kirjoittaa edes nimeään – kirjoitti vaan puumerkin. Se ei ollut lainan saannin esteenä. Puumerkki vain todistettiin oikeaksi ja annettiin laina.
Omat silmäni avautuivat, kun olin Pohjois-Thaimaassa 90-luvun alussa maaseudulla vieraana paikallisessa thaiperheessä. Naapuritalon perhe tuli kylään ja isäntäväki esitteli heidät. Nuoren tytön kohdalla he sanoivat, että tämä on Kanittha – hän ei ymmärrä oikein mitään, ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Tyttö istuikin hiljaa. Jälkeenpäin kysyessäni he kertoivat, että Kanittha on ahkera ja kova tekemään työtä, mutta ei oikein ymmärrä uskonnosta tai muustakaan. Koulu on jäänyt käymättä, hän on muuten kyllä ok. Ymmärsin silloin Kanitthan kohtalon ja tulevaisuuden, ja sen miten tärkeää koulutus ja luku- sekä kirjoitustaito ovat nuorelle.
Luku- ja kirjoitustaito, sekä koulunkäynti ylipäätään, ovat avaimia yksilön ja yhteiskunnan kehitykseen. Suomessa elintaso, turvallisuus ja koulutus ovat maailman huippua. Koulutuksemme korkea taso on tunnettu maailmalla, ja siitä meidän jokaisen kannattaa olla ylpeä.
Syyskuun 8. päivänä on Unescon 1967 julistama kansainvälinen lukutaitopäivä. Maailman aikuisväestöstä on luku- ja kirjoitustaidottomia noin 775 miljoonaa, eli joka viides aikuinen on lukutaidoton. Kaksi kolmasosaa heistä on naisia. Noin 60 miljoonaa lasta ei käy koulua lainkaan. Koulussa olevista lapsista monet käyvät koulua epäsäännöllisesti tai keskeyttävät sen. Yhdessätoista maassa on luku- ja kirjoitustaidottomia yli 50 % aikuisväestöstä. Alueittain Etelä-Aasiassa on alhaisin lukutaito (58 %) seuraavana Saharan eteläpuolinen Afrikka (60 %).
Lukutaidosta ja lukemisesta kannattaa meilläkin edelleen pitää huolta. Tänä päivänä joka viidenneltä yli 15-vuotiaalta eurooppalaiselta puuttuu sellainen lukutaito, jota he tarvitsevat toimiakseen täysivaltaisesti nyky-yhteiskunnassa. (Lähde: Lukukeskus). Yhdysvalloissakin peruslukutaidottomia on 44 miljoonaa. Viime vuosina Suomeen saapuneissa pakolaisissa on luku- ja kirjoitustaidottomia. Saapuneissa on myös ihmisiä, jotka ymmärtävät arabiankielistä kirjoitusta, mutta ei länsimaista.
Rotarysäätiö on tukenut mm. seuraavia koulunkäyntiä tukevia hankkeita:
- tyttökoulun avaaminen Afganistanissa
- rotarien Sounds-ohjelma auttaa opettajia lukutaidon opettamisessa Etelä-Afrikassa, Puerto Ricossa ja Yhdysvalloissa
- puhdasta vettä jokaiselle julkiselle koululle Libanonissa rotarien toimesta
- elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien parantamista köyhille ja syrjäytyneille lapsille Keniassa.
Lisää tietoa rotaryhankkeista saat seuraamalla rotaryn toimintaryhmää Litrag: https://www.litrag.org/ Voit liittyä myös toimintaryhmän jäseneksi. Katso myös Facebook https://www.facebook.com/Reading.Rotary/
Suomessa olemme suoraan tukeneet mm. kaivojen ja wc-tilojen rakentamista kouluille Intiassa, jotta tytöt pääsevät kouluun. Oma klubini on jo kuuden vuoden tukenut pienen srilankalaisen maaseutukylän köyhien tyttöjen koulunkäyntiä maksamalla heille kouluvälineitä, laukkuja ja pakollisia koulupukuja. Olemme myös toimittaneet muiden rotaryklubien kanssa käytettyjä koulukalusteita Viroon Pärnun ympäristön kouluille.
Merkittävää rotarykoulutusta nuorille avaa myös rotarien nuorisovaihto. Lukuisat nuoret ovat saaneet hyvän kielitaidon, ja muun kokemuksen avulla elinaikaisia eväitä ja ymmärrystä elämäänsä varten.
