Kartta latautuu...

Päiväys ja aika
24.12.2026
15:30 - 16:40

Tapahtumapaikka
Lappeenrannan kauppatori (Toikankadun ja Kievarinkadun kulma)


Tervetuloa perinteiseen Jouluaaton soihtukulkueeseen 24.12.2026 kokoontuminen Lappeenrannan kauppatorille klo 15.30 mennessä. Perheenjäsenet tervetulleita.

Kokoontuminen Kauppatorille klo 15.30 mennessä, kulkueen lähtö klo 15.45 Sankarihautausmaalle (hartaus sankarihaudoilla alkaa klo 16.00)

HUOM! TILAISUUDEN ALKUA ON AIKAISTETTU YHDELLÄ(1) TUNNILLA -> HARTAUS ALKAA 24.12.2026 KLO 16.00.

Jouluaaton 24.12.2026 yleiset aikataulut sankarihautasmaalla

Aika Ohjelma / vastuu
09.00–11.45 SaiPan juniorit puhdistavat hautakiviä lumesta ja sytyttävät kynttilöitä.
12.00 Joulurauhan julistus, Lappeenrannan kaupunki.
12.15 Kirkkoherran tervehdys ja jouluntoivotus SaiPan junioreille sankarihautausmaalla.
15.30 Soihtukulkue järjestäytyy Kauppatorille.
15.40 Kadetit ja reserviläisjärjestöjen kunniavartijat saapuvat paikalle.
15.50 Kadetit ja reserviläisjärjestöjen kunniavartio asettuu kunniavartioon sankarihaudalle.
15.45 Soihtukulkue lähtee liikkeelle Kauppatorilta.
15.55 Soihtukulkue saapuu sankarihaudoille.
16.00 Hartaus alkaa sankarihaudoilla ja kestää noin 15–20 minuuttia. Seurakunta tuo hartauteen Betlehemin rauhantulen, joka kuvastaa maailmanrauhaa. Maari Hirvi pitää hartauden, kanttorina Antero Kokko.
n. 16.30 Tilaisuus päättyy sankarihaudoilla. Soihtukulkue poistuu ensin ja kadetit noin viisi minuuttia myöhemmin. Reserviläisjärjestöt oman päätöksensä mukaisesti.

 

Historiallinen perimätieto jouluaaton soihtukulkueperinteestä

Jouluaaton soihtukulkueperinteen kerrotaan saaneen alkunsa Lappeenrannassa vuonna 1945.

Perimätiedon mukaan muutamat rintamalta kotiutetut reservinupseerit ja aliupseerit, heidän joukossaan Pauli Vuorinen ja Matti Strengell, aikoivat jouluaattona mennä soihtujen kanssa sankarihautausmaalle kunnioittamaan sodassa kaatuneita aseveljiään.

Pauli Vuorisen myöhemmin kertoman mukaan Valpo kielsi tällaisen kokoontumisen tai mielenilmauksen. Rintamalta kotiutuneet miehet päättivät kuitenkin uhmata kieltoa ja toteuttivat soihtukulkueen. Tästä sai kertomuksen mukaan alkunsa perinne, jota on sittemmin jatkettu jouluisin.

Tämä historiallinen perimätieto perustuu pääosin Pauli Vuorisen suulliseen kertomukseen, joten sitä on syytä tarkastella nimenomaan perimätietona.

Arkkitehti Pauli Vuorinen toimi myöhemmin Lappeenrannan kaupunginarkkitehtina. Diplomi-insinööri Matti Strengell toimi muun muassa Lappeenrannan Lyseon rehtorina.

Sekä Pauli Vuorinen että Matti Strengell olivat myös rotareita.

Tämän perimätiedon on kasannut Tapio Suonio, tapio.suonio@pp1.inet.fi, 0407708971.

Share This