Ojutjärven kiertävän polun varteen. Paikka ja lupa oli jo puhuttuna Pirin Pentin suojelumetsästä ja alustava suunnitelmakin tehtynä.
Vain tekijäporukkaa ja rahaa puuttui. Meillä on tunnetusti kökkähenkeä ja kun rotarypiirimme myönsi
meille vielä hanketta varten pienen piiriapurahan, niin projekti polkaistiin käyntiin.
Laavu rakennettiin siirtovalmiiksi Perälässä pienen mutta ahkeran kökkäporukan voimin. Kattoelementit
maalattiin itse keitetyllä punamultamaalilla.
Syksyllä aloitetiin pohjatyöt laavun sijoituspaikalla. Kaikki tarvikkeet piti kuljettaa tiettömän taipaleen taa
venekyydillä. Hanskin rakentama grillikin tuli testattua. Makkarat paistuivat siinä nopsaan ja myös maistuivat hyvin luonnonhelmassa talkoolaisille.
Loppusyksyllä tarvittiin vielä muutamia talkoopäiviä. Kalastuskunnan antamalla veneilytuella laavun hirsirunko kuljettiin perille Ojutjärven yli ja sieltä edelleen miesvoimin varsinaiselle rakennuspaikalle. Sää suosi
meitä, sillä järvi oli pläkä ja aurinkokin näytti pitkästä aikaa naamaansa.
Seuraavaksi isot kattoelementit kuskattiin ensin Perälästä Ojutjärvelle ja sitten laavun rakennuspaikalle yli
järven.
Ensilumien tullessa laavu esiteltiin paikalliselle medialle ja ”viralliset” vihkiäismakkaratkin paistettiin Hanskin valmistamassa erinomaisessa tulisijassa.
Kuivakäymälän rakentaminen R-laavulle
Klubimme rakennettua laavun kuntopolun varteen Ojutjärven vastarannalle tuli erityisesti naisretkeilijöiltä toiveita, että laavulle saataisiin jonkinlainen
huussi edes pienempää hätää varten. Pienen tuumauksen jälkeen ryhdyimme syyskesällä 2024 hommiin.
Elokuussa tämä ”hotelli helpotus” sitten rakennettiin siirtovalmiiksi Perälässä veli Heikin vetämänä.
Lopuksi koko komeus maalattiin veli Hanskin keittämällä aidolla punamultamaalilla.
Syyskuun alussa pidettiin sitten klubitalkoot, jossa rakennelma kirjaimellisesti uitetiin Ojutjärven
vastarannalle, tiettömän taipaleen taa. Kipparina toimi kunniajäsenemme veli Gunu,
Operaation loppupäässä eli maihinnousussa ja rakennelman raahaamisessa paikalleen tarvit-
tiinkin sitten kosolti miesvoimaa ja niinpä koolla olikin peräti kolmetoista klubin talkoolaista.
Huusin siirto ja pystytys sujuivat kommelluksitta loistavassa syyssäässä.
