Nuorisovaihdon alku Kauhavan Rotaryklubissa
Veli Pernaa
Toiminnan ideointi alkoi muistaakseni syksyllä 1975. Klubikokouksissa tunnusteltiin, olisiko Kauhavan rotarien nuorisossa ulkomaille lähtijöitä ja vastaavasti, olisiko rotaryperheissä kiinnostusta majoittaa vaihto-oppilas kotiin muutamaksi kuukaudeksi. Kumpaankin löytyi selvästi halukkuutta, ja asiat johtivat siihen, että lukion toisella luokalla ollut Päivi-tyttäremme valittiin ensimmäiseksi lähtijäehdokkaaksi. Asian muodollisuudet etenivät hyvässä järjestyksessä ja hänen matkansa suuntautui Kaliforniaan Sacramenton lähelle. Kauhavalle ensimmäiseksi vaihto-oppilaaksi saapui samanikäinen Cherie Coloradosta.
Amerikkalaistytön saapuminen herätti tietysti suurta paikallista huomiota, mutta alkuun päästiin varsin sujuvasti. Cherie aloitti insinöörikapteeni Martti Hännisen perheessä ja sen jälkeen jatkoi meillä Ilmasotakoulun asuintiloissa. Seitsemäntoistavuotias amerikatar ohjattiin yhteiskouluun, mikä sekin sujui luontevasti; olihan jo rotareissa oppilaitoksen omaa opettajakuntaa edustettuna. Cherie ei ollut kovin innostunut koululainen eikä esimerkiksi suomen kielen opiskelu juuri edistynyt, mutta hän oli kiltti ja hyvin mukautuvainen ja yleensäkin tyytyväinen oleskeluunsa. Ehkä vastoin odotuksia, suuren maan nuoriso ei yksilöinä ollut mielestämme ikäänsä nähden sen kehittyneempää kuin suomalaiset lapset, pikemminkin päinvastoin.
Kokonaisuudessaan voi sanoa, että tulokkaan sijoittaminen perhe- ja kouluyhteyteen sujui yllättävän helposti; hän vain ”korvasi” samanikäisen perheenjäsenen täksi lyhyehköksi jaksoksi.
Vaihto-oppilastoiminta sai saman tien jatkoa, kun klubi päätti toistaa ensimmäisen vuoden kokeilun uudelleen. Matkaan lähetettiin jälleen perheemme tytär, tällä kertaa Päivin nuorempi sisar Minna, jonka matka suuntautui Uuden Englannin alueelle Massachusettsiin Bostonin lähelle. Vaihdokkaaksi saapui kolmannen polven amerikansuomalainen, hieman suomea osannut Patricia Lehtola. Hän oli edeltäjäänsä aktiivisempi ja enemmän tiedonhaluinen ja sai siten ilmeisesti paljon enemmän irti vaihtovuodestaan. Kun hän oli lähtöisin kotimaakuntansa maaseudulta, hän oli kiinnostunut myös suomalaisesta maataloudesta. Ilmeisesti hänen oleskelunsa Matti Sippolan maatilalla muodostui Patricialle hyvin antoisaksi.
Patricia osoitti tarmokkuuttaan myös sillä, että hän pyrki oleskelunsa aikana kehittämään suomen kielen taitoaan. Tässä mielessä hän laati lähtövaiheessa kirjoituksen pitäjälehti Kauhavaan. Puhe löytynee lehden arkistosta.
Vaihto-oppilaille pyrittiin järjestämään laajemminkin mahdollisuuksia tutustua suomalaiseen ympäristöön. Tässä mielessä me teimme matkoja lähietäisyydelle lähinnä viikonvaihteissa. Tällöin käytiin esim. kesämökillä ja joissakin paikkakunnan nähtävyyksissä. Rotarypiiri järjesti myös piirikohtaisia retkiä kaikille alueen vaihdokkaille, joihin myös meidän tyttömme osallistuivat. Nämä tapaamiset, joiden yhteydessä heillä oli tilaisuus keskustella omaa äidinkieltä puhuvien kanssa, näytti oleva heille kovasti mieleen. Ehkä he saivat näillä tapaamisilla jonkin verran vastinetta koti-ikäväänsä.
Luonnollisesti vaihto-oppilaat vierailivat myös klubin viikkokokouksessa, jossa heitä jututettiin ja kyseltiin heidän tunnelmiaan.
Jälkeenpäin on perheemme ollut hieman tekemisissä niiden perheiden kanssa, joissa omat tyttäremme ovat olleet vaihto-oppilaina.
Vaihto-oppilastoiminta oli alusta lähtien hyvin rikastuttava laajennus klubin toimintaan.
Koska rotarytoiminta on kansainvälistä ja jopa maailmanlaajuista, vaihto-oppilaat olivat konkreettinen havaintoesimerkki aatteen kansainvälisyydestä. Kun vaihdokkaat liittyivät mukaan paikkakunnan oppikoululaisiin, he puolestaan välittivät siellä kansainvälisyyttä ja olivat omiaan laajentamaan myös pitäjän koulunuorison elämänkatsomusta vieraan maan ihmisistä ja elämämästä.
Omalle perhepiirille vaihto-oppilaat toivat luonnollisesti välittömän vaikutelman heidän kotimaastaan ja sen ihmisistä. Englannin kieli tuli tutummaksi ja sikäläiset pöytä- ym tavat niin ikään. Omille lapsille, joille oli onnekkaasti tullut mahdolliseksi viettää vuosi ulkomailla, matka oli tietysti ainutlaatuinen elämys. Sen vaikutus jo opitun kielen kannalta oli hyvin tärkeä, ja yleisenä elämän kokemuksena tavattoman hyödyllinen.
Vanhana isäntäperheenä ja vaihto-oppilaiden vanhempina me haluamme välittää Kauhava rotaryklubille erittäin lämpimät henkilökohtaiset kiitokset siitä, että meidän lapsillamme oli mahdollisuus päästä vaihto-oppilaiksi Yhdysvaltoihin. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö rotarytoiminnan tämä muoto olisi alusta lähtien tuottanut hienoa tulosta ja laajalle ulottuvaa, pitkäaikaista hedelmää.
Tämä Veli Pernaan kirjoitus on alunperin julkaistu Kauhavan Rotaryklubin nuorisovaihdon 40-vuotishistoriikissa v. 2016
