Kauhavan Rotaryklubin perustaminen

Reijo Heinonen

Vuonna 1959 oli piirigovernorin tehtävässä Onni Sairanen Lapuan Rotaryklubista. Hän pyysi klubin kauhavalaisia jäseniä selvittämään, voitaisiinko Kauhavalle perustaa rotaryklubi. Nämä jäsenet, eversti Tauno Meller, varatuomari Kullervo Kemppinen ja liikkeenharjoittaja Ahto Kujanpää ottivat yhteyksiä alueen johtaviin liike- ja virkamiehiin ja järjestivät neuvottelukokouksia asiasta. Eri vaiheiden jälkeen lähetettiin kirjallinen kutsu liittyä perustettavaan klubiin 36  kauhavalaiselle, alahärmäläiselle ja ylihärmäläiselle.

Perustamiskokous pidettiin 26.2.1959 Kauhavan Osuuskaupan ravintolassa. Vuoden 1959-1960 rotarymatrikkelin järjestyksessä luetellen jäseniksi tulivat ylilääkäri Aari Björklund, apteekkari Torsten Granlund, osuuskassanjohtaja Jussi Heinola, rautatiekirjuri Jouko Hietanen, postikonttorinhoitaja Kalevi Huuskonen, toimitusjohtaja Vilho Isosaari, toimitusjohtaja Heino Kahra, johtaja Nikolai Kari, varatuomari Kullervo Kemppinen, liikkeenharjoittaja Ahto Kujanpää, konttoripäällikkö Aatos Lahti, kansakoulunopettaja Matti Laitamäki, pankinjohtaja Eino Laurila, eversti Tauno Meller, toimitusjohtaja Leuno Mäkihaapoja, apulaisjohtaja Lauri Nurmi, kauppias Heikki Orrenmaa, piirieläinlääkäri Paavo Parla, maanmittausinsinööri Martti Plukka, liikkeenhoitaja Esko Rantamäki, kunnanlääkäri Curt Roos, metsätalousneuvoja Toivo Ruuhijärvi, kauppias Olavi Saarela, lainopin kandidaatti Erkki Sahlberg, rakennusmestari Matti Seppä ja johtaja Reino Vainionpää.

Klubin ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Tauno Meller, joka ilmoitti tavoitteekseen hyvän klubihengen luomisen. Sen ensimmäisenä ehtona hän piti keskinäistä luottamusta ja  – luottavaisuutta. Kokouksessa päätettiin myös eräistä käytännön asioista. Kokouspaikaksi tuli Kauhavan Osuuskaupan ravintola ja kokousajaksi kello 18 – 19.30 torstaisin. Liittymismaksuksi  klubiin tuli 30 markkaa. Ruokamaksuna kokouksissa päätettiin periä neljä markkaa, josta yksi markka tuli klubille. Ruoan edellytettiin olevan jatkossakin hyvää. Ville Isosaarella oli vielä lisävaatimus: ”Ruuan pitää olla aina parempaa kuin kotona, niin silloon viittii paremmin lähtiä kokouksihin”. Poissaolosta jäsen maksoi klubille poissaolomaksun.

Rotary International hyväksyi klubin maailmanjärjestön jäseneksi 21.3.1959.

Klubin perustamisjuhla, charter-juhla oli helatorstaiaattona 6.5.1959 Kauhavan kunnantalon valtuustosalissa. Juhlaan osallistui 85 henkilöä. Klubin ulkopuolisia rotareita ja rouvia oli Lapuan klubista 24, Pudasjärven klubista viisi, Seinäjoen klubista viisi, Ilmajoen klubista kolme,  Kurikan klubista kaksi ja Viitasaaren klubista yksi henkilö. Kauhavan Lions-klubin edustajina olivat presidentti Veikko Pihlajamäki ja toinen jäsen sekä rouva.

Juhlan aluksi kunnioitettiin hetken hiljaisuudella sankarivainajien muistoa. Klubin edustajat Aari Björklund, Aatos Lahti ja Olavi Saarela laskivat klubin seppeleen sankarihaudalle.

Governor Sairanen puhui ja luki klubin perustamiskirjan, jonka presidentti Meller otti vastaan ja piti vastauspuheen. Klubin jäsenet saivat tämän jälkeen governorilta rotarymerkkinsä.  Näin juhlan muodollinen osa päättyi. Juhla jatkui välittömästi Ilmasotakoululla Upseerikerholla, joka, samoin kuin juhlaillallispöytä, oli rouva Vainionpään kauniisti koristama, muun muassa jokaisen rouvan  lautasliinalle pöydässä oli asetettu kukka. Illallisen yhteydessä kuultiin useita arvokkaita puheita ja tervehdyksiä. Puheen naisille piti Jussi Heinola. Iltajuhlatilaisuuteen kuului vielä yhteislaulua, kvartetin lauluesityksiä, lausuntaesitys ja huumoria sekä lopuksi tanssia. Viimeiset vieraat poistuivat vasta kellon käydessä aamuviittä. Charterjuhlaa pidettiinkiin yleisesti varsin onnistuneena.

Näin olivat klubin perustamistoimet tulleet suoritetuiksi ja toiminta päässyt alkuun.

Yhdistyrekisteriin Kauhavan Rotaryklubi on merkitty rekisteröitynä yhdistyksenä 31.3.1970.

Tämä Reijo Heinosen kirjoittaman artikkeli on alunperin julkaistu Kauhavan Rotaryklubin 50-vuotishistoriikissa v. 2009