Intohimo Itämeren hyvinvointiin taipuu toiminnaksi
Itämeri toipuu vain toiminnalla. Tämän tietää helsinkiläinen Lotta Ruokanen, joka tekee Itämeren eteen työtä sekä ammatissaan että vapaa-ajalla rotarina.
Tällä hetkellä hän työskentelee Itämeren suojelukomissiossa, joka on Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimuksen allekirjoittajavaltioiden perustama hallitusten välinen organisaatio.
Ruokanen havahtui ympäristönsuojelun tärkeyteen jo lapsena kesäpaikassa Rovaniemellä luonnon keskellä ja järven rannalla. Luonto-Liiton toiminnassa hänestä sukeutui lintuharrastaja ja retkeilijä, josta kumpusi myös hänen kiinnostuksensa luonnontieteisiin. Sittemmin Ruokanen valmistui sekä diplomi-insinööriksi että maatalousmetsätieteiden maisteriksi aloinaan ympäristönsuojelutekniikka ja limnologia. Opiskelijavaihto Saksan Kielissä meritieteitä oppimassa ja eteläisen Itämeren aivan erilaiseen luontoon tutustuessa vahvisti kiinnostusta merensuojeluun.
Ruokanen käynnisti aikanaan Helsingin kaupungilla Itämerihaastetta, johon rotarit lähtivät innokkaasti mukaan. Sen kautta hän tutustui rotareihin, kiinnostui ja liittyi järjestöön. Rotari hän on ollut jo kahdeksan vuotta.
”Itämeri on erikoinen ja herkkä vesi. Se on ainutlaatuinen sekoitus suolaista ja makeaa ja valtameriin verrattuna pieni ja matala. Vuosikymmeniä jatkuneen kuormituksen seurauksena meri voi huonosti. Se tarvitsee konkreettisia toimia tervehtyäkseen. Halusin tarjota asiantuntijuuttani tärkeän asian eteen myös vapaa-ajallani”, Ruokanen kuvailee.
Souda Itämeri puhtaaksi
Rotarit käyttävät tuhansia työtunteja Itämeren eteen. Esimerkiksi kouluissa on tehty ympäristökasvatusta, lahjoitettu jatkuvatoimisia mittareita vedenlaadun tarkkailuun, tehty leväseurantaa, siivottu rantoja, tuettu tutkimusta ja ylipäätään kerätty paljon rahaa erilaisille suojelutyötä tekeville tahoille.
Yksi mielenkiintoinen, vuosittain toistuva virkistystapahtuma Helsingin Silakkamarkkinoiden aikaan on Silakkasoutu. Siinä rotarit haastavat yksityishenkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä soutamaan kirkkoveneillä Helsingin rannikolla. Soutajia on ollut ympäri Suomea Virosta, Venäjältä ja Italiasta asti sekä vaihto-opiskelijoiden kautta ympäri maailman. Osallistumismaksut lahjoitetaan puhtaiden lähivesien ja Itämeren eteen työtä tekeville organisaatioille.
Rotariuden suola on uudet näkökulmat maailmaan
Rotaryn organisaatiorakenne on Ruokasesta aivan loistava: samalla tosi paikallinen ja tosi globaali. Työtä tehdään omassa elinympäristössä paremman elämän puolesta, mutta samalla osallistutaan kansainvälisiin hankkeisiin, kuten polion hävittämiseen maailmasta. Rotareita on maailmassa 1,2 miljoonaa.
”Asuin aikoinaan Kaliforniassa, ja muuttaessani etsin ensimmäiseksi paikallisen rotaryklubin. Sen kautta pystyin jatkamaan harrastustani ja tutustuin aivan mahtaviin ihmisiin. Sain hienon tilaisuuden nähdä paikallista elämää sisältäpäin; erilaisten persoonien ja perheiden kautta. Myös lyhyemmillä reissuilla etsin aina paikallisen klubin”, Ruokanen kuvailee.
Hän on toiminut vastuutehtävissä oman klubinsa sihteerinä ja rotarypiirin Itämeri-foorumin puheenjohtajana.
”Viikon virkistävä kohokohta on klubikokous, jossa on joka kerta eri asiantuntijoiden pitämä luento erilaisista, mielenkiintoisista aiheista. Lisäksi pääsen vaihtamaan kuulumisia aivan erilaisten ja eri alojen ihmisten kanssa. ”
Kun aikaa tulevaisuudessa jää muillekin aiheille, Ruokanen on kiinnostunut rotarien tekemästä rauhantyöstä sekä naisten koulutuksen ja terveyden tukemisesta.
”Jokainen saa osallistua sen mukaan, paljonko harrastukseen haluaa käyttää aikaansa. Minulle rotarius on ollut oiva tapa vaikuttaa ja tehdä hyvää paikallisesti ja globaalisti”, Ruokanen toteaa.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Kiinnostuitko rotarytoiminnasta? Ota yhteyttä Jari Paulamäkeen, paulamakijari@gmail.com.
Viimeisimmät kommentit