Tiistaina 16.9. Klaukkalan rotarit suuntasivat kohti Röykkää ja osoitetta Parantolantie 88, eli uudistettavaa Röykkä Resort majoituslinnaa.
Kahvila Lettovilla
Aloitimme paikkaan tutustumisen kahvila Lettovillasta, joka on aivan linnan vieressä.
Kahvila Lettovilla
Rakennus on puuhuvila, joka valmistui 1903 linnan rannan puolelle. Se toimi aikoinaan sairaalan ylilääkärin asuntona. Jossain vaiheessa sitä on käytetty myös potilasosastona. Yksi upeimmista yksityiskohdista on alkuperäinen, keraaminen lämmitysuuni. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii myös muita paikallisia yrityksiä kuin kahvila Lettovilla. Talvisin kahvila on auki tilauksesta.
Kahvilla ja korvapuustilla
Oppaamme Kirsi Mäkelä Elämystähdestä kertoi meille sairaalan, linnan ja kahvilan historiasta. Kahvilan seinällä on tienviitta parantolaan ”Sanatoriumintie”.
Linnarakennus
Linnakierros alkamassa
Kahvittelun jälkeen lähdimme itse linnaan, joka toimii nykyisin myös majoituspaikkana (www.forenom.com/fi/). Kotisivujen kautta voi varata huoneen käyttöönsä linnan kolmesta ylimmästä kerroksesta.
Keuhkotauteihin erikoistuneet lääkärit tarvitsivat runsashappisen paikan potilaille. Hapekasta ilmaa Röykässä riitti ja kirkasvetisen järven ranta sopi hyvin keuhkoparantolan paikaksi. Parantola vihittiin käyttöön 1903 ja sai nimen Nummelan parantola. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Magnus Schjerfbeck, taidemaalari Helene Schjerfbeckin veli.
Paikan vanhin osa on jugend-tyylinen tiilestä muurattu linnamainen rakennus. Parantola on Suomen ensimmäisiä tuberkuloosiparantoloita. Kun lääkärit olivat perustamassa parantolaa, he myös kasvattivat useita parantavia kasveja parantolan ympäristössä, joita sitten myös käytettiin potilastyössä. Potilaiden keskimääräinen sairaalassaoloaika oli 5 kuukautta, joten kuntoa pidettiin yllä kävelemällä luonnossa. Päärakennuksen potilaat olivat kaikki itse maksavia, siis pääasiassa varakkaita henkilöitä.
Parantolan rakennusta laajennettiin 1930-luvulla pohjoisella siipirakennuksella, johon sijoitettiin henkilökunnan asuntola. 1932 valmistui Sääksjärven toiselle rannalle Kiljavan sairaala jonne potilaat siirrettiin, ja sen jälkeen Röykän parantola suljettiin tuberkuloosisairaalana. Laitoksen uudeksi nimeksi tuli Röykän sairaala, joskin vanha nimi esiintyi eri papereissa oikeastaan laitoksen sulkemiseen asti. 1939-1944 parantola toimi sotasairaalana. 1950-luvun lopulla Helsingin kaupunki osti sen psykiatriseksi sairaalaksi. Laitoksen toiminta alkoi supistua ja laitos suljettiin 1989. Vuonna 2022 sairaala myytiin nykyiselle omistajalle Röykkä Invest Oy:lle.
Linnan aulassa otimme ryhmäkuvan.
Itse aula on iso ja valoisa
Alakerran tilat
Linnan huoneet ovat ajattoman upeita Art Nouveau -tyylisiä. Taidesuuntaus korosti luonnonmukaisuuta. Pääsisäänkäynnin oikealla puolella avautuu vihreä huone, joka aikoinaan toimi lääkärien ruokalana. Nykyisin tila toimii juhlatilana esim. syntymäpäiville ja yritystilaisuuksille.
Kierros alkoi vihreästä huoneesta
Tässä hyvä muistutus, että olemme entisessä sairaalassa eli käytävät ovat pitkiä ja kapeita.
Punainen huone.
Vaaleanpunainen huone on toiminut aiemmin mm. biljardihuoneena. Sieltä aukeaa upea näköala etupihalle ja järvelle.
Kummitukset
Katariina on tunnetuin linnan kummitus, joka aikoinaan hyppäsi katolta alas. Ja välillä soittelee sekä vaeltelee linnassa. Vahtimestari Vihtori -kummitus valvoo Lettovilla-talossa mitä siellä tehdään. Kummitusten tapaaminen aiheuttaa kuulemma yleensä hyvän fiiliksen.
Ulkomakuutilat
Päärakennuksen järvenpuoleiseen päätyyn liitettiin jo alun alkaen puurakenteinen, kaksikerroksinen avoin makuuhallirakennus, koska hyvin kauan tärkein keuhkotaudin hoitotapa oli potilaitten makuuttaminen ulkoilmassa sään mukaan vaatetettuina ja peiteltyinä.
Potilaiden makailutilat raittiissa ilmassa, mutta sateensuojassa.
Ullakko
Tämän jälkeen nousimme linnan ullakolle ja pääsimme katsomaan miltä parvekkeelta katsottuna Röykän pihamaa näyttää, ja upea näkymä olikin edessämme. Voi vain kuvitella miten hyvin järvi on näkynyt 120 vuotta sitten.
Upea maisema ullakon parvekkeelta.
Majoitustilat (2 ylintä kerrosta)
Ullakolta laskeuduimme uusiin majoitustilakerroksiin ja tutustuimme rakenteilla olevaan huoneeseen.
Rakenteilla oleva huone upealla näköalalla
Suomalaisista runoilijoista keuhkotautiin sairastuivat ainakin Edith Södergran, Saima Harmaja, Uuno Kailas, Kaarlo Sarkia ja Katri Vala. Runoilijoiden tauti herätti jopa romanttisia mielikuvia, joissa potilas eteerisesti kuihtui pois. Runoilija Saima Harmaja sairastui 1931 vain 18-vuotiaana tuberkuloosiin, parantui, mutta sairastui 1935 syksyllä uudelleen ja kuoli vain 23-vuotiaana 1937.
Saima Harmaja kammosi sairaalassa oloa. Potilashuoneiden rumuus, pitkäveteinen päivärutiini ja pakkolepo, ”hallimakuu” ulkoilmassa saivat hänet tuntemaan itsensä entistä sairaammaksi. Saima vietti syksyllä 1931 usean kuukauden hoidettavana Röykän sairaalassa (siihen aikaan Nummelan parantolassa), samassa paikassa, jossa Edith Södergran oli sairastanut kymmenen vuotta aikaisemmin.
Sairastuneen todellisuus oli kuitenkin kovin toisenlainen. Eristäytynyttä parantolaelämää, kivuliaita hoitokeinoja, lisääntyvää yskimistä ja tukehtumisen tunnetta. Saima Harmaja kirjoitti veljelleen Tapanille: ”Kivussa voisi edes huutaa ja purra hammasta, normaalisuuressa kivussa, mutta purepas hammasta, kun tukehdut hitaasti.” (19.10.1935)
Kellaritilat
Majoituskerroksesta laskeuduimme alas kellariin. Kellarissa on vielä muistona ruumishuone ja jopa näytillä säilytystilat 4 ruumiille. Ruumishuoneelle tuli pahimpaan tautiaikaan jopa joka tunti kuolleita potilaita (ison savupiipun talossa on krematorio).
Metsäklubi
Kellarin kautta siirryimme hieman positiivisempiin tiloihin Metsäklubille, jota käytetään juhlatilana jopa 200 hengelle.
Metsäklubissa on hyvin tilaa eri tilaisuuksille.
Kierroksen päätteeksi presidenttimme Sirkka kiitti tilaisuuden opasta Kirsi Mäkelää.
Voit käydä somessa tutustumassa paikkaan:
https://instagram.com/elamystahti_kirsi.makela
Tietolähteet:
elamystahti.fi/
www.forenom.com/fi/hostellit/roykka/
roykkaresort.fi/metsaklubi/
fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_parantola
vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=143.htm
fi.wikipedia.org/wiki/Saima_Harmaja
