Kapteeni Jussi Voutilainen kertoi, että Kuhmon rajavartioasemalla on valvottavana 105,5 kilometriä Suomen itärajaa.
Rajavartiosto on Kuhmossa tärkeä ja useimmille nuorillekin vähintään nimenä tuttu toimija. Mutta miten rajavartiolaitoksessa johdetaan, miten sinne pääsee töihin ja millaista työ on?
Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat tästä tietoa, kun Kuhmon rajavartioaseman päällikkö, kapteeni Jussi Voutilainen puhui torstaina 19. toukokuuta kaupunginkirjastossa pidetyssä koulutustilaisuudessa. Tapahtuma oli osa rotaryklubin Kuhmon yhteislukiossa järjestämää johtajuuskoulutusta.
Kuopiosta lähtöisin oleva Jussi Voutilainen on suorittanut sotatieteiden maisterin tutkinnon Maapuolustuskorkeakoulussa. Hän suuntautui opinnoissaan johtamiseen ja teki aiheesta pro gradu -työnsä.
Kuhmossa rajalinjaa 134 kilometriä
Rajavartiolaitoksen tehtäväalue on hyvin laaja. Laitos vastaa maamme rajojen ja merialueen turvallisuudesta, osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen ja tekee kansainvälistä yhteistyötä. Laitoksen palveluksessa on noin 3 000 henkilöä, joista Kainuun rajavartiostossa 200.
Kuhmon rajavartioasemalla on valvottavana 105,5 kilometriä Suomen itärajaa, joka on samalla Euroopan unionin ulkoraja. Rajalinja on kulkenut samalla paikalla Täyssinän rauhasta 1595 saakka. Vartiuksen rajavartioaseman valvoman rajan pituus on 28,5 kilometriä. Asema vastaa rajatarkastuksista Vartiuksen kansainvälisellä rajanylityspaikalla ja Kajaanin lentoasemalla.
Kuhmon ja Vartiuksen rajavartioasemat kuuluvat Kainuun rajavartiostoon. Rajavartioston komentajan, eversti Mika Rytkösen alaisuudessa toimii apulaiskomentajan johtama esikunta Kajaanissa sekä viisi rajavartioasemaa. Kuusamossa toimivat Kuusamon ja Kortesalmen rajavartioasemat. Myös Suomussalmella on oma asema.
Monialainen ihmiselämän turvaaja
Rajavartiolaitos tekee kiinteää yhteistyötä poliisin, tullin ja pelastusviranomaisten kanssa. Kuhmon kaltaisella harvaan asutulla alueella onnettomuuden tai häiriön sattuessa rajavartija on usein ihmisten ensimmäinen auttaja.
Opiskelijat saivat kattavan tietopaketin rajavartiolaitoksen johtamisesta, toiminnasta ja työmahdollisuuksista. Sotilasammatissa laitoksessa voi työskennellä raja- ja merivartijana, upseerina tai erikoisupseerina. Jussi Voutilainen muistutti, että laitoksen palveluksessa on myös siviilejä esimerkiksi tulkkeina sekä teknisissä ja hallintotehtävissä.
Rajavartijan tutkinnon voi suorittaa Imatralla toimivan Raja- ja merivartiokoulun yksivuotisella peruskurssilla.
Upseerikoulutus tapahtuu Maanpuolustuskorkeakoulussa yhdessä Puolustusvoimien upseerien kanssa. Opintoihin sisältyvästä rajaturvallisuusalan koulutuksesta vastaa Raja- ja merivartiokoulu. Rajavartiolaitos tarjoaa opintosuuntavaihtoehtoja maa-, meri-, ja ilmavoimien opiskelijoille sekä lentoupseerin koulutusohjelman opiskelijoille. Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden kandidaattiopiskelijat valitsevat opintosuuntansa opintomenestyksen perusteella.
Rajavartiolaitoksen virassa olevalla upseerilla on mahdollisuus hakeutua viiden työvuoden jälkeen maisteriopintoihin.
