Kun puhe sodasta ja varautumisesta kiihtyy, on hyvä tehdä tilaa myös puheelle rauhasta. Mitä rauha tarkoittaa, miten sitä turvataan ja miten siitä neuvotellaan? Rauhan rakentaminen on yksi Rotaryn painopistealueista ja siksi Keskisen Helsingin klubit päättivät järjestää aiheesta Rauhan illan 27.10.
Kuvernöörimme Heldur Allese avasi tilaisuuden muistuttamalla rauhan tärkeydestä ja jatkuvan vuoropuhelun ylläpitämisestä kaikkien osapuolten kanssa.
Puhujina tapahtumassa olivat:
- Kirsi Henriksson, EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden varajohtaja
- Anna Lundén, Rotaryn rauhanlähettiläs ja viestinnän ja kehitystyön asiantuntija
- Salla Nazarenko, journalisti ja Rotary rauhanlähettiläs
- Mikko Patokallio, vanhempi asiantuntija, CMI- Martti Ahtisaari Peace Foundation
- Jorma Ala-Sankila, puheenjohtaja, Suomen Ulkomaanoperaatioiden veteraaniliitto ry
Kirsi Henrikssonin puheenvuoro loi meille hyvän yleiskäsityksen rauhantyön pitkästä aikajänteestä ja siitä, kuinka tärkeää sitä on tehdä jo nyt, vaikka esimerkiksi Ukrainan sota on edelleen käynnissä. Saimme myös paremman käsityksen siitä, kuinka paljon EU:lla on meneillään operaatioita ja kuinka niissä työskentelee jatkuvasti satoja ihmisiä paikan päällä. Siviilikriisinhallinnalla on erittäin laaja tehtäväkenttä , joka tukee muun muassa paikallisia viranomaisia. Toiminta on myös kallista ja sen rahoituksesta keskustellaan jatkuvasti EU:ssa. Kirsi muistutti kuitenkin, että kustannukset ovat pieniä verrattuna siihen, mitä sota tai siihen varautuminen maksaa. Suomikin käyttää puolustusmenoihin lähes 7 miljardia.
Kirsi Henriksson suoraan Brysselistä etäyhteydellä
Anna Lundén ja Salla Nazarenko kertoivat omista kokemuksistaan rauhantyöopinnoissa Rotary Peace Centereissä (Anna Ugandassa, Salla Bangkokissa). Suurimpina antimina molemmat mainitsivat kansainvälisen verkoston syntymisen eri maista tulevien opiskelijoiden kesken sekä oman maailmankuvan laajentumisen. Anna korosti myös yhteisölähtöistä rauhantyötä, josta hän sai kokemusta tehdessään opintoihin liittyvän lopputyön Makereren slummialueilla. Molemmat pitivät tärkeänä nuorten osallistamista rauhantyöhön sekä rauhasta kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen tuomista yhteen.
Mikko Patokallio antoi laajan katsauksen rauhantyön eri vaiheisiin matkalla sodanjälkeiseen vakauteen. Tätä työtä tehdään jatkuvasti myös sodan aikana. Mikko tiivisti keskeiset asiat viiteen kohtaan; 1) luottamuksen synnyttäminen, 2) osallistava rauha, 3) sopimuksessa sovittujen asioiden toimeenpano, 4) toimien oikea-aikaisuus ja oikeat ihmiset sekä 5) kestävän yhteiskunnan ratkaisut. Kaikessa tässä eri toimijoilla on suuri rooli asioiden ja organisaatioiden koordinoinnissa.
Jorma Ala-Sankila toi esille Suomen 70-vuotisen taipaleen sotilaallisessa rauhantyössä. Työ alkoi vuonna 1955 Suezin kriisistä ja sen myötä syntyivät paljon arvostusta Suomen rauhanturvaajat, joita on palvellut eri maissa ja tehtävissä jo 55 000. Useimmiten nämä sotilaat valvovat tulitaukoa tai jo syntynyttä rauhaa ja heidän tehtävänään on ennen kaikkea siviilien suojelu ja alueen kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen. Suomalaisten vahvuuksia ovat korkea koulutustaso, oma-aloitteisuus, luotettavuus ja matala hierarkia.
Tilaisuuden lopuksi järjestettiin vielä puhujien yhteinen paneeli, jota moderoi Mika Helenius. Myös yleisö pääsi esittämään kysymyksiä panelisteille. Lopuksi panelisteja pyydettiin tiivistämään ajatukset päivän tilaisuudesta ja siitä, mitä rotarit voivat tehdä rauhan edistämiseksi: olla avoimia, tutustua erilaisiin ihmisiin, välttää siiloutumista, ylläpitää monipuolista keskustelua rauhasta, huolehtia eri sukupolvien välisestä dialoogista ja tehdä työtä rauhanedistämisen eteen.
Kiitokset kaikille puhujille ja aktiiviselle yleisölle.
Tilaisuuden tuotolla tuetaan Suomessa asuvien ukrainalaisten nuorten harrastustoimintaa.
Teksti: Tarja Uitti, Finlandia Hall RK. Kuvat: Tarja Uitti, Juha Artukka, Finlandia Hall RK
Kuvassa Mika Helenius, Anna Lunden, Heldur Allese, Salla Nazarenko ja Tarja Uitti
