Hello, my name is Lili! I am an 18 years old exchange student from France and I will be in Pyhäjärvi for the year. I am here thanks to the Rotary Club Youth exchange program. I arrived in Finland on 7th of August, one and a half months ago.
This is for me a gap year after having graduated from French high school. My motivations to go aboard were to become bilingual in English but the English-speaking countries weren’t available to me because of my age. I chose Finland because I was told that you were all speaking perfect English. I also wanted to see the northern lights and to discover a new culture. At the same time, this year allowed me to think about the studies I want to do.
In France, I live with my mother, dad and two brothers in Traversères, a very small village in the country side of around 80 people. Traversères is in the south of France, near to the Pyrenees, the mountains between France and Spain. I went to high school in Auch, the capital of the Gers department, a city of around 23 000 people. My secondary school was a boarding school for musician teenagers in Marciac. This is a well-known village in France because of its Jazz festival which attracts over 250,000 people every summer. I love music a lot: I play saxophone and I also used to play drums. In France, I was also in the Athletic club of Auch. My other interests are reading, manual activities and art. I am currently trying to learn crochet.
From the 7th to the 13 of August, which is the day I arrived in Pyhäjärvi, I was in Karkku for an orientation week with all the other exchange students coming to Finland. There were so many different nationalities! We learned Finnish words and discovered parts of your culture. Thanks to that I didn’t kiss the Finnish people I met on the cheeks, like we tend to do in France!
Here, I am going to the Pyhäjärven lukio and join the class of second year students. I don’t understand anything, except a few words to the point where I was on a Swedish lesson without realising that the language was different! Because of this I am a bit bored during class, so I read. I’ve made friends, but most of the students don’t speak to me, which is so disappointing! Please, if you are reading this, don’t hesitate to come to talk with me: I am only here for a year and I want to discover everything, meet new people and try new activities (and I am super nice!!!!).
Lili Hayes
Alkutunnelmat Ranskasta
Olen ollut Ranskassa jo yli kuukauden. Aika menee äkkiä! Host perheeni on ihana ja kommunikoimme ranskan ja englannin sekoituksella. Kun yritän puhua ranskaa, host äitini tsemppaa ja kannustaa, joka tekee minut iloiseksi. En ole varma, onko ranskan kieleni parantunut vai palautuuko mieleen jo opittuja sanoja.
Toinen vaihto-oppilas Argentiinasta tuli asumaan samaan perheeseen, joten sain uuden host siskon. Olemme käyneet kaupungilla parin muun vaihtarin kanssa. Puhumme vielä keskenämme englantia, mutta jospa se olisi pian jo ranskaa.
Ranskassa on tapana antaa poskipusu tavatessa ja pääsinkin kokemaan sen toisena päivänä. Vaikka sen on tehnyt jo useammin, tuntuu se vieläkin oudolta näin suomalaisena. Juustoja syödään useasti viikossa päivällisen jälkeen, mutta valitettavasti en niistä pidä paljoakaan.
Tapasin muut piirin vaihto-oppilaat kolmen viikon jälkeen orientaatio leirillä, joka kesti viikonlopun yli. Olimme heti jakelemassa pinssejä nähdessämme toisemme ja lähennyinkin osan kanssa erittäin hyvin, joten olin hieman surullinen leirin loputtua. Oli outoa ajatella menevänsä kouluun seuraavana päivänä.
Koulu on valtava verrattuna meidän Keskus kouluumme. Siinä on kolme kerrosta ja kaksi eri liikuntasalia. Eikä se edes ole isoin koulu! Tunneilla en juurikaan ymmärrä mitään ellei se ole enkun tunti. Matematiikassa osaan tehdä osan tehtävistä, mutta yleensä en tiedä, mitä tehtävänannossa haetaan. Minulla ei ole yllätyksekseni ranskan tunteja, mutta kysyimme pääsenkö toisen koulun tunneille. Vastausta ei ole vielä kuulunut. Toivotaan parasta!
Viestittelen vanhempien ja kavereiden kanssa aikalailla päivittäin ja silloin tällöin jonkun sisarukseni kanssa sekä muutaman kerran olemme soitelleet. Ajattelin jo ennen lähtöä, ettei minulla tulisi koti-ikävä. Eikä se ole vielä tullutkaan! Tuntuu kuin kaikilla muilla olisi ikävä minua ja minä vain elän täällä ilman kaipuuta Suomeen. Pahoittelut siitä, mutta ensi vuonna tulemme taas kohtaamaan!
Emmi Leväpelto
The experience of intercultural exchange with Rotary allowed me to come into contact with a reality that was new to me. On this occasion I’ve been able to appreciate a culture that was very different from mine in customs and traditions: from the school world to cooking, I was able to gain new experiences and enrich my personality and it made me understand how nice it is to come into contact with people from other countries. It was a wonderful experience, an important personal growth and I would recommend everyone to participate to this Exchange! You will create bonds for a lifetime, and you will carry this beautiful experience in your heart forever.
Sofia Bergantino
Kesävaihto oli parasta aikaa elämässäni. Sain kokea valtavasti uusia, mielenkiintoisia ja erilaisia asioita, kiitos Pyhäjärven Rotaryklubin, host-perheeni ja perheeni Suomessa. Sain nopean ja tehokkaan kylvyn Italian kulttuuriin ja kieleen. Italialaista kulttuuria aion kantaa koko elämäni tavalla tai toisella mukanani ja olen etuoikeutettu sanomaan, että minulla on tukiverkko ja ikuisia ystäviä nyt myös Italiassa. Reissu muokkasi minua ihmisenä ja kasvatti. Vaihtokokemus myös avasi minulle hiukan tuntematonta tulevaisuutta. Tiedän entistäkin vahvemmin, että haluan tulevaisuudessa kansainvälisyyttä, uusia ihmisiä, uutta ympäristöä sekä nähdä ja kokea niin paljon kuin maailmalla on annettavaa. Tiivistettynä; Kesävaihto oli tapahtumarikas ja elämää mullistava kokemus, kaikella parhaalla tavalla. Enkä vaihtaisi sitä mihinkään.
Pihla Pesonen
Vilma Öykkönen lähti vuodeksi vaihto-oppilaaksi Kanadaan. Hänen mietteitään alkukaudesta.
Vaihtovuoden aloittelu Kanadassa
Kaksi kuukautta sitten kun tulin Kanadaan en oikein miettinyt millaista on tavata muut vaihto-oppilaat. Oli niin paljon kiireitä ettei sitä edes tullut ajatelleeksi. Kuitenkin nyt jälkeenpäin huomaa, että muiden vaihto-oppilaiden tapaaminen on ollut paras osa vaihtovuodessani tähän mennessä. Jokaiseen vaihto-vuoteen kuuluu orientaatioleiri, minulla leiri oli noin kuukausi saapumisen jälkeen Kanadaan. Leirillä tapaamme muut vaihto-oppilaat ja rotareita.
Menimme leirille yhdessä linja-autolla Uudesta-Seelannista kotoisin olevan vaihto-oppilaan, Jordynin, kanssa. Jordyn asui host perheeni luona kun saavuin Kanadaan samaan aikaan kuin minä, joten tutustuimme nopeasti. Matkalla leirille New Brunswickiin tapasimme myös kolme muuta vaihto-oppilasta linja-auton vaihdon jälkeen, kaksi Euroopasta ja yksi Etelä-Amerikasta. Leirille päästessämme huomasimme, että vaihtoppilaita on melkolailla kaikkialta. Euroopasta, Etelä-Amerikasta, Aasiasta ja Oseniasta.
Leirin alussa yksi leirimme ohjaajista ilmoitti, että meillä on vapaa aikaa ruokaan asti, jotakuinkin muutamia tunteja. Aloimme heti tutustua toisiimme todella nopeasti. Ruuan jälkeen olikin puheena pelata jäänmurtaja pelejä, mutta toinen ohjaajista totesi ettei siihen ole tarvetta meidän tullessa toimeen niin hyvin. Pelasimme kuitenkin muutamia vain huvin vuoksi ja illemmalla meillä oli leirinuotio ja tutustuimme vielä muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Koko leiri jatkui melko samaa rataa, saimme vapaa-aikaa, pelasimme pelejä, joimme kuumaa kaakaota paljon (joista ohjaajat vitsailivat koko ajan), puhuimme ja ylipäätänsä tutustuimme, mutta pääasiassa nauroimme ja pidimme hauskaa.
Kuukausi leirin jälkeenkin voi sanoa että kaikista hauskinta on ollut orientaatio leirillä, niin kuin arvelen olemaan muissakin meidän vaihto-oppilaiden kokoontumisissa. Me kaikki pidämme paljon toistemme kanssa paljon yhteyttä vaihto-oppilaina. Olemme jo tavanneet Prinssi Edwardin saarella olevia muita vaihtareita muutaman kerran, myös ruotsalaista vaihto-oppilasta on tullut nähtyä niin kuin pian muutamia muitakin. Muut vaihto-oppilaat ovatkin vaihtarin tärkein tukiverkosto ja on aivan mahtavaa, kun tuntee ihmisiä ympäri maailman.
Vilma Öykkönen
Kanadasta saimme vuodeksi Fiona McKeen. Hänen odotuksia vaihtovuodestaan.
Hei, minä olen Fiona Mckeen, olen vaihto-opiskelija Kanadasta. Olen kotoisin Cobourgista, pienestä kaupungista kaksi tuntia itään Torontosta. Lukuvuoden 2019-2020 minä opiskelen Pyhäjärven lukiossa.
I became an exchange student because when I was 12, my sister went to France and she had such an amazing time and when she came back she had changed so much that I decided that I wanted to do an exchange as well. When I applied to become an exchange student, I made it to the interviews and they said they would only except one person so when I got the call I assumed it was me but they said they picked someone else. As you can guess I was very sad for a few days but one morning my mom came into my room and said you’re going to want to take this so I did and it was one of the Rotarians calling to say that they would send me through their club and the other kid would go out of the club from the next town over. I was ecstatic! I chose Finland because the Finnish exchange students’ presentation was mostly about the things she didn’t like about Finland but everything she didn’t like actually sounded really good to me so I thought if those are the negatives I would love to find out the positives!
I have had many amazing moments so far during my exchange. One of them was when I first came to Finland I attended the orientation camp. I met and made so many friends that made my week at camp incredible. On the second night there I tried finnish sauna for the first time, I have to say that I was not a fan.
Another moment was when I realised that I had made friends at school. It was lunchtime and I had gone down to lunch early so I was sitting by myself when my friend came and sat beside me and said “FIONA WHY DIDN’T YOU WAIT FOR ME” I just laughed and said I’ll try my best to wait for you next time. She is now one of my best friends and she still speaks to me at a yell (maybe she thinks I will understand her better).
By the end of this year I will hopefully be able to speak and understand the language. I’m hoping to have seen a reindeer as well as the northern lights and hopefully I will find a dance partner for Vanhat tanssit!
Kiitos paljon Rotary-järjestö!
