Taysin Lasten ja nuorten sairaalan aistihuoneen kehitystyö ja kokeilut on nyt tehty, ja aistihuone on avattu potilaskäyttöön. Digitaalista virtuaalitekniikkaa hyödyntämällä autetaan psyykkisesti sairaita lapsia ja nuoria mm. harjoittelemaan tunnetaitoja, kohtaamaan pelkojaan ja oppimaan käyttäytymissääntöjä.
(Kuva: Arja Ranta-Aho)
Kun Taysin lasten ja nuorten sairaala oli vasta suunnitelmina paperilla sai tamperelainen rotaryaktiivi idean tarpeesta lasten psyykkisten ongelmien hoitoon uudella tavalla. Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n
toiminnanjohtajan Susanna Lohiniemen mukaan aistihuonehankkeen kiistaton isä on Sivert Westergård, jota ilman hanketta ei olisi saatu käyntiin, saatika maaliin.
”Aistihuoneprojektissa voimansa yhdisti kahdeksan pirkanmaalaista rotaryklubia (Pyynikki, Lielahti, Orivesi, Mänttä, Jussinkylä, Pirkkala, Nokia sekä TammerNova.) Hanketta vietiin päämäärätietoisesti eteenpäin koko ajan tiiviissä vuoropuhelussa lastenpsykiatrian ja tekniikan ammattilaisten kanssa.”
Siinä se nyt on! Tammer Novan rotarit osallistuivat joukolla aistihuoneen avajaisseminaariin. (Kuva: Janne Kähkönen)
Ammottava kuilu tarpeen ja tarjonnan välillä
Joka viidennellä alle 18-vuotiaalla on mielenterveyden ongelmia (tarkoittaa Suomessa noin 162 000), mutta vain noin puolella tarvitsevista riittävä hoitokontakti, arvioi professori, ylilääkäri Kaija Puura Taysin lastenpsykiatrian vastuualueelta.
”Hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt 2000-luvulla, mutta lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Lapsuuden ja nuoruuden mielenterveyden ongelmat kuitenkin haittaavat oppimista ja työllistymistä, vahingoittavat sosiaalisia suhteita kotona ja kodin ulkopuolella, heikentävät kykyä noudattaa yhteiskunnan normeja ja altistavat mielenterveyden häiriöille aikuisuudessa”.
Ylilääkäri Kaija Puuran mukaan aistihuone ei korvaa psykiatrisia hoitoja, vaan tukee niitä. ( Kuva: Janne Kähkönen)
Aistihuoneessa j
a digitekniikalla on mahdollista mm. koota erilaisten lasten ja nuorten haasteisiin oma hoito-ohjelma erilaisista sovelluksista. Puuran mukaan on monia mahdollisuuksia, mm tuottaa digitekniikan avulla ”hoitomoduleita”, jotka kattavat riittävät lasten ja nuorten mielenterveyden häiriön hoitoon tarvittavat tekniikat (hengitystekniikat, käyttäytymisterapia, vuorovaikutustaidot, activities of daily living, ADL-taidot).
• Jotka ovat riittävän helppokäyttöisiä missä tahansa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tuottavassa toimipisteessä tietokoneen, projektorin, VR-lasien ja älylaitteen avulla
• Joita yhdistelemällä voidaan räätälöidä yksilöllinen hoito-ohjelma mielenterveyden ongelmista kärsivälle lapselle tai nuorelle
• Jotka ovat skaalattavissa myös kansainvälisille markkinoille, ja myös osin myös muille potilasryhmille
Puura antaa myös esimerkkejä mahdollisista kustannusvaikutuksista:
”Hoitopäivä erikoissairaanhoidon vuodeosastolla on kustannuksiltaan keskimäärin 1000 euroa/vuorokaudessa. Vuonna 2017 alle 13-vuotiailla lapsilla oli 1582 hoitojaksoa, joissa keskimäärin 24 hoitopäivää jaksolla, eli 37 968 hoitopäivää, kustannukset 37 968 000 euroa. Jos digitehosteinen hoito lyhentää hoitojaksoja vuodeosastolla kadella päivällä, on säästö vuodessa 3 164 000 euroa; päivän lyhennys säästää 7 910 000 euroa.”
(Kuva: Pauli Pietilä)
Virtuaalitodellisuuden käytöllä monia hyötyjä
Virtuaaliympäristöjä ja –laseja kliiniseen tutkimukseen ja sovelluksia terveydenhuoltoon on tutkittu jo noin 25 vuoden ajan, kertoo lääketieteen lisensiaatti Leena Karppa. Niitä on tutkittu altistukseen (exposure), huomionpoisohjaukseen/harhauttamiseen (distraction), harjoitteluun (training) ja tutkimuskäyttöön (research).
TAYSin lasten virtuaalitutkimuksessa luotiin virtuaalitodellisuutta hyödyntävät syvähengitys- ja rentoutumisharjoitussovellukset lapsille ja nuorille. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko näillä harjoituksilla vähentää koettua stressiä ja ahdistuneisuutta mittaamalla autonomisen hermoston
stressivastetta (HRV). Tutkittiin mm, voidaanko kivuliaan toimenpiteen (laskimokanylointi) aiheuttamaa kipua ja jännitystä vähentää virtuaalilasein toteutetulla huomionpoisohjaamisella (=distraktio). Ensimmäisiä tuloksia sovellusten vaikuttavuudesta on tulossa keväällä 2023.
(Kuva: Pauli Pietilä)
Sopivien sovellusten kehittäminen
Immersiivisistä virtuaaliympäristöistä voi olla merkittävää hyötyä eri tarkoituksissa, arvioi
professori Markku Turunen. TAUCHI – Tampere Unit for Computer-Human Interactionin tutkittavana on lasten- ja nuorisopsykiatrian potilaille sopivien sovellusten kehittäminen:
– Koulutus
– Kuntoutus (esim. erilaisten fobioiden hoito)
– Viihdekäyttö
– Tuotekehitys ja suunnittelu: helpottaa suunniteltavan tilan tai esineen hahmottamista (esim. voi tarkastella eri kulmista)
• Ihmiset nauttivat immersiivisestä pelikokemuksesta, vaikka varsinainen pelisuoritus saattaa kärsiä.
(Kuva: Pauli Pietilä)
Virtuaalisten luontoympäristöjen on todettu aiheuttavan aitojen luontoympäristöjen kaltaisia positiivisia
mielenterveysvaikutuksia. Turusen mukaan VR-sovellukset tarjoavat tasalaatuisen, hyvin vastaanotetun ja kustannustehokkaan hoitomuodon.
”Rentoutusharjoituksia toteutetaan virtuaalisissa luontoympäristöissä. Harjoitusten ohjeistus pohjautuu ohjaavaan dialogiin ja virtuaaliseen avatar-hahmoon. Lisäksi sovellus sisältää animoidun pallon, joka ohjaa toivottavaa hengityksen rytmiä.”
Kyseessä on Turusen mukaan subjektiivinen kokemus, se vaihtelee ihmisten välillä ja katselukertojen välillä. Kokemukseen vaikuttavat mm. tekninen immersion taso, videon sisältö, mitä kuvattu ja missä, kameran paikka, leikkaukset, kameran liike, musiikki ym. Sisällön merkitys kullekin katsojalle vaihtelee, samoin katselutilanne.
(Kuva: Pauli Pietilä)
Laitetutkimukset lapsilla –miksi?
Valtaosa lääkkeistä on alun perin tarkoitettu aikuisille, vain harva käytössä oleva lääke on tutkittu
lapsipotilailla, arvioi Lastentautien ja lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri, LT Sauli Palmu,
Tays Lasten Lääketutkimuskeskus PeeTU:sta.
Palmun mukaan vuoden 2007 EU:n lastenlääkeasetuksessa määrättän, että uudet lääkkeet tutkittava lapsilla
ja ennen myyntiluvan saamista on oltava PIP (= pediatric investigation plan). Ongelmana kuitenkin ovat lykkäykset (deferral) ja vapautukset (waiver).
Suomessa on 1,2 miljoonaa lasta. Lapset ovat tutkimukselle haaste:
Eri ikäisiä
Eri kokoisia
Eri näköisiä
Elimistö muuttuu
Mikä olisi hyvä hoito?
Dosentti Palmu korostaa, että lääkinnällisten laitteiden turvallisuutta ja suorituskykyä arvioidaan tarkasti. ”Tarkastellaan sekä laitteen kykyä saavuttaa käyttötarkoitus; laitteen kykyä saavuttaa käyttötarkoitus, josta koituu potilaalle kliinistä hyötyä ja että laitteella on myönteinen vaikutus henkilön terveyteen, mikä ilmenee mielekkäinä, mitattavissa olevina ja potilaan kannalta merkityksellisinä kliinisinä tuloksina.”
Aistihuoneen tukijat saivat avajaisseminaarissa tuhdin paketin digitekniikan hoitomahdollisuuksista. (Kuva: Janne Kähkönen)
Keräyksen tavoitteena 100 000 euroa
Susanna Lohiniemen mukaan tavoite oli pirkanmaalaisittain melko kova: 100.000 euroa.
”Varainhankintaa varten järjestettiin rotaryklubien toimesta useampia Aistihuonegolfeja ja Valtteri Torikan konsertti Naistenpäivänä ja luontevan kumppanuuden löydyttyä yhdessä Tampereen
Lastenklinikan Tuki ry:n kanssa useita huippuartisteja koonnut Naistenpäivän konsertti ja vielä yhdistetty Aistihuone- ja Lastensairaalagolf vuonna 2018. ”
Lisäksi vedottiin jatkuvasti ihmisiin ja yrityksiin eri tapahtumissa, jotta myös suoria lahjoituksia saatiin. Rotaryklubit järjestivät omia tapahtumiaan ja arpajaisiaan aistihuoneen hyväksi. Tuloksena kahdeksan rotaryklubia lahjoitti 108 500 euroa lasten ja nuorten psyykkisten häiriöiden hoitamiseen. Aistihuone-projektin keräyspotti luovutettiin Tays tukisäätiölle Rotaryseminaarissa 3.2.2019.
(Kuva: Mauno Honkanen)
Teksti: Anne Heino
