Talvella 2020 klubimme osallistui konfliktinratkaisun ja rauhan edistämisen projektiin. Projektissa pirkanmaalaisia nuoria koulutettiin konfliktinratkaisun ja sovittelun taidoissa. Kouluttajina toimivat Crisis Management Instituten (CMI) henkilöstö ja tapahtuma sisälsi luentojen lisäksi simulaatioharjoituksia. Projektin koordinoi Valkeakoski-Tohkan klubi ja siinä oli mukana myös muita pirkanmaalaisia rotaryklubeja. Alla olevalta videolta näet seminaarin kuulumisia!

Rotaryn työ rauhan edistämiseksi

Tammikuussa monet meistä osallistuivat Rotary Forum 2020:een, jossa käytiin kattavasti läpi Rotaryn työtä rauhan edistämiseksi. Tässä sieltä muutamia nostoja.

Rauhan edistämisen tärkeys rotareille

Virpi Honkala (Director, Rotary International) taustoitti Rotaryn työtä rauhan edistämiseksi. Ystävyyden ja rauhan edistäminen on ollut Rotaryn keskeinen arvo jo järjestön perustamisesta alkaen. Sittemmin järjestö on ollut vaikuttamassa niin YK:n kuin UNESCOn syntymisessä.

Honkala nosti Rotaryn omasta toimintatavasta esiin piirteen, joka helpottaa dialogia ja konfliktien ratkaisua. Se on rotarien yhteinen arvopohja ja politiikan jättäminen ulos keskusteluista. Kun henkilöt tietävät jakavansa saman arvot, niin heidän on helpompi kohdata toisensa ihmisenä, eikä pelätä toisiaan erilaisen kulttuurin vuoksi.

”Ordinary people can do extraordinary things.”

Vaikka yksi ihminen ei voi ratkaista isoja ja monimutkaisia väkivaltaisia kriisejä, niin silti ponnisteluilla voi olla suuri merkitys. Tästä esimerkkinä Honkala kertoi Sri Lankassa pitkään jatkuneesta aseellisesta konfliktista, joka kaiken muun harmin lisäksi esti myös lasten rokottamisen. Yksi henkilö, rotari, neuvotteli osapuolten kesken kolmen päivän tulitauon, jonka aikana lapset saatiin rokotettua.

Ilmastonmuutos kasvattaa tarvetta rauhan edistämiselle ja konfliktien ratkaisulle

Pekka Reinikainen (Suomen Punainen Risti) kertoi miten ja miksi ilmastonmuutos kasvattaa tarvetta rauhan edistämiselle ja konliktien ratkaisulle. Tilastot osoittavat, että monenlaiset riskit kasaantuvat tulevina vuosikymmeninä erityisesti Afrikan valtioille. Ongelmia aiheuttaa väestönkasvu, myrskyt, aavikoituminen, merenpinnan nousu, lämpötilan nousu ihmisille kuolettavaksi, jne. Kun yleensä pakolaisuus suuntautuu lähiseudulle, niin näissä tapauksissa ihmisten on lähdettävä riittävän kauas ja ilman toiveita paluusta kotiseudulle.

Varautumisemme tähän tulee tapahtua kolmella tasolla:

A. Kaikki mahdollinen on tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
B. Tulee valmistautua haitallisten vaikutusten minimointiin (tulvat, kuumuudet, myrskyt).
C. Tulee varautua sosiaalisiin vaikutuksiin (konfliktit, ruoka- vesi-, ja terveyskriisit, muuttoliike)

Jotta voisi tehdä arvailuja siitä millaista on 80 vuoden kuluttua (kun ilmastovaikutukset ovat edenneet pitkälle), voi olla tässä hetkessä viisasta muistella millaista oli 80 vuotta sitten. Niistä ajoista yhteiskuntamme ja teknologia on kehittynyt huimasti ja tavoilla joita kukaan ei ole voinut silloin ennakoida. Sama tulee tapahtumaan nyt ja se auttaa ongelman ratkaisussa. Väistämätön muutos on siis myös mahdollisuus.

”If an egg is broken by outside forces, life ends. If an egg is broken by inside forces, life begins. You choose.”

Rotaryn Peace fellowship program

Laura Descher (Rotary Peace Center Supervisor, Rotary International), Surichai Wun’gaeo (professori, Chulalongkorn University) ja SangKoo Yun (Trustee, Rotary Foundation) kertoivat Rotary Peace Fellowship -ohjelmasta, joka kouluttaa vuosittain 130 henkilöä viidessä Rotaryn rauhankeskuksessa. Koulutusohjelmaan on tähän mennessä osallistunut yhteensä 135 eri kansallisuutta edustavaa henkilöä. Monesti opiskelijat ovat jo työelämässä olevia henkilöitä, jotka haluavat täydentää koulutustaan.

Rotaryn rauhankeskukset ovat yliopistojen yhteydessä, esim. Uppsalan yliopisto Ruotsissa sekä Chulalongkornin yliopisto Thaimaassa. Valittavana on joko muutaman kuukauden kestävä lyhyempi opintokokonaisuus tai 1 – 2 vuotta kestävät maisteriopinnot. Opinnot sisältävät akateemisten opintojen lisäksi harjoittelujakson todellisessa konfliktiympäristössä, verkostoitumista, työpajoja ja lopputyöseminaarin. Koulutukset ovat ilmaisia ja niihin on saatu paljon hyviä hakijoita. Descher kertoi että Rotary laajentaa ohjelmaa ja seuraava rauhankeskus avataan Afrikassa. Tavoitteena on myös, että kustakin Rotarypiiristä saataisiin vuosittain yksi hakija.

Rotary Peace Fellown kokemuksia opinnoistaan

Jaana Hirsikangas valmistui Rotary Peace Fellowksi Chulalongkornin yliopistosta 2019. Ennen opintoja Hirsikangas oli työskennellyt pitkään Naisten Pankissa ja hän koki saavansa opinto-ohjelmasta kehittymismahdollisuuden uralleen. Opintoihinsa Thaimaaseen hän suuntasi kahden pienen lapsensa kanssa.

Hirsikangas kertoi, että kokemus ylitti hänen odotuksensa monin verroin. Opetus oli laadukasta ja opiskelijoiden hyvin erilainen tausta toi opintoihin mielenkiintoa ja lisäarvoa. Opiskelijoista tulikin keskenään hyviä ystäviä. Harjoittelujakso todellisessa konfliktiympäristössä oli massiivinen ja silmiä avaava kokemus työn merkityksestä. Hirsikangas oli työssä pakolaisleirillä sekä alueella, jossa konflikti oli jatkunut vuosikymmeniä.

Lopuksi Hirsikangas toteaa, että opinnoista on paljon hyötyä myös hänen nykyisessä työssään toiminnanjohtajana Suomen UN Women -järjestössä – ja ne muuttivat häntä myös ihmisenä.

Rauhanrakennuksen konkarin näkemyksiä

Rauhanrakennuksen ammattilainen, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto, kertoi Päivi Nikanderin haastattelussa miten ympäristöasiat vaikuttavat rauhanrakennukseen.

Konfliktialueella ajatellaan usein, että ensin jälleenrakennetaan ja vasta sen jälkeen paneudutaan ympäristöasioihin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä toimi, sillä ihmiset voivat olla peloissaan saastuneesta vedestä, radioaktiivisesta ympäristöstä, yms. Ratkaisuksi on havaittu, että paikalle saapuu konfliktin osapuolista riippumaton tutkijaryhmä, joka tekee tarvittavat mittaukset ympäristön tilasta. Vasta tämän jälkeen ihmisillä on riittävä luottamus tilanteeseen ja he ovat valmiita aloittamaan jälleenrakennuksen.

Haavisto kertoi että Suomen roolina rauhan edistämisessä on monesti tehdä hyvin kohdennettuja ja räätälöityjä toimenpiteitä maailman kriisipesäkkeissä. Näin kriisi saadaan rauhoitettua sellaiseen pisteeseen, jossa suuremmat toimijat voivat jatkaa avustamistaan. Useimmiten rauhanrakennus on tasapainoilua rauhan ja oikeuden kanssa. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa rauhasta ja saada kaikki osapuolet mukaan yhteisiin keskusteluihin.