Myös vesistönsuojelu kiinnosti juuri päättyneillä Lohjan asuntomessuilla. Vihdin rotaryklubi oli mukana kuuden Länsi-Uudenmaan rotaryklubin infopisteellä.
Sirpa, Ruut ja Amadea Kangasalta miettivät yhdessä Suomen Rotarypalvelu ry:n pääsihteeri Pentti Aspilan kanssa, miten kauan esim. styrox maatuu meriympäristössä. Lajittelu oli kolmikolla hyvin hallussa ja ero muovi- ja orgaanisten roskien välillä selvillä.
Teksti ja kuva: Marika Aspila
”Lohjanjärven rannalla järjestetyt asuntomessut olivat erinomainen paikka tuoda esille myös vesistönsuojelua”, kertoo Lohjan rotaryklubin presidentti Sanna Partamies. ”Päätimme kuuden läntisen Uudenmaan rotaryklubin kanssa tuoda sitä keskeisesti esille infopisteessämme. Haastoimme asuntomessuvieraita testaamaan messukohteissa kiertelyn ohessa tietojaan siitä, miten kauan erilaiset ainekset maatuvat meriympäristössä. Infopisteellä päivystivät Lohjan rotaryklubin lisäksi Vihdin, Vihti-Nummelan, Karjaan, Karkkilan ja Tammissaaren klubit”, Partamies sanoo.
Roskienlajittelutehtävä kiinnosti niin lapsia kuin aikuisia. Lajiteltavana oli roskia meressä nopeasti hajoavista banaaninkuorista liki ikuisesti pyörimään jäävään lasipulloon. Lajittelutehtävä havainnollisti hyvin eron orgaanisten ja muoviroskien välillä. Mitä enemmän muovia, sitä hitaampi prosessi maatuminen on. Myös sininen kasvomaski oli yksi lajittelutehtävän roskista.
”Kasvomaskin hidas hajoaminen oli monelle yllätys, vaikka siitä on viime aikoina ollut kirjoittelua mediassa”, kertoi yhtenä infopisteen päivystäjistä toiminut Suomen Rotarypalvelu ry:n pääsihteeri Pentti Aspila. ”Yleisimmin käytössä olevat siniset maskit eivät ole tekstiiliä – kuten moni virheellisesti arvelee – vaan polypropyleenia eli muovia. Hajoaminen on sen vuoksi satoja vuosia kestävä prosessi, jonka päätteeksi maskit hajoavat mikro- ja nanomuovihiukkasiksi, jotka jatkavat vielä elämäänsä ympäristössä. Vesistöissä ne päätyvät kaloihin ja sitä kautta ravintoketjun huipulla olevaan ihmiseen.”
Ympäristöasiat nousivat heinäkuun alussa Rotaryn seitsemänneksi painopistealueeksi. Klubit eri puolilla Suomea ovat kuitenkin tehneet Itämeren suojeluhankkeita jo useita vuosia. ”Olemme solmineet viralliset yhteistyösopimukset Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa suojelutyön vaikuttavuuden kehittämiseksi ja parantamiseksi”, Pentti Aspila kertoo. ”Olemme myös haastaneet mukaan rotareita Itämeren valuma-alueen maista ja kehitämme ja koordinoimme sen avulla laajempaa yhteistyötä vaikuttavampien tulosten saavuttamiseksi.”
Viime kesänä rotarit ympäri Suomen käynnistivät SYKEn apuna viikottaisen sinileväseurannan omalla seurantapisteellään ja raportoivat siitä netin Järviwiki-seurantapalvelussa. Sen kautta kaikki asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat halutessaan seurata sinilevätilanteen kehitystä. Seuranta on jatkunut myös tänä kesänä. Vihdissä seurantaa hoitaa Vihdin rotaryklubi Hiidenrannan venelaiturilla.
