Suruviesti veli Jorman poismenosta tuli meille yllätyksenä ja shokkina. Olihan Jorma kertonut menevänsä pieneen operaatioon ja mitään hätää ei pitänyt olla. Lopputulos oli näin odottamaton.
Me tunsimme veli Jorman ystävällisenä, auttavaisena ja vastuunsa tuntevana henkilönä.
Hän oli aikoinaan perustamassa Pietari Brahen Rotaryklubia ja sen jälkeen hän on toiminut klubin eri tehtävissä vuosien varrella. Rotary-aate ja -toiminta olivat hänelle tärkeitä. Hän oli aktiivinen klubimme toiminnan kehittäjä ja kantoi aina huolta klubin toiminnan jatkumisesta.
Jorma oli aina paikalla rotaryklubin kokouksissa, ja jos se ei jostain syystä ollut mahdollista, hän korvasi poissaolon tunnollisesti esim. osallistumalla naapuriklubin kokouksiin. Jorma oli koko rotary-uransa ajan ns. sadan prosentin rotari. Jorma osallistui tunnollisesti nettikokouksiinkin, joita koronan takia on jouduttu toteuttamaan.
Klubin kokoukset olivat hänelle myös pitkäaikaisten ystävien tapaamisia. Jorma kertoi usein tarinoita Kemissä asumisen ajalta, urheiluun osallistumisestaan siellä ja oli vierestä seurannut olympiatulen kantamista Helsingin olympialaisissa. Raaheen Jorma kutsuttiin uimahallisäätiön puheenjohtajaksi ja uimahallin isännöitsijäksi.
Urheilusta veli Jorma oli hyvin kiinnostunut loppuun asti, jääkiekko ja jalkapallo olivat ylitse muiden. Jälkipelejä pelattiin usein tiistain rotarykokouksissa. Ne käytiin aina ystävällisessä hengessä, Rotary-aatteen mukaisesti.
Jorma toimi kymmeniä vuosia myös linja-auton kuljettajana ja matkaoppaana hyvin monilla matkoilla, ulkomailla ja kotimaassa. Siellä tarvittiin usein Jorman neuvokkuutta ja laajaa tuttavaverkostoa apuna matkojen onnistumisessa. Matkoilla oli mukava tunnelma ja perille päästiin aina ajoissa.
Minun ensitapaaminen Jorman perheeseen tapahtui lastemme välityksellä. Meidän tytär Elina meni Raahen nuorisokuoroon ja tapasi siellä Henrikssonin Elinan. Tytöistä tuli heti parhaat kaverit ja sitä on jatkunut näihin päiviin saakka. Toisessa yhteydessä kohtasin Jorman, kun liityin Pietari Brahen Rotaryklubiin, siellä Jorma oli minua lämpimästi vastassa.
Jormalle perhe oli tärkein asia hänen elämässään, vaimo Eija, lapset Ansku ja Jussi, sekä erityisesti Janne ja Elina perheineen. Suuren ilon saivat aikaan pienet lastenlapset. Heistä kaikista ja heidän kuulumisistaan Jorma kertoi lämmöllä ja suurella rakkaudella.
Veli Jorman hautajaisten väkimäärä oli seurakunnan taholta määrätty maksimissaan 12 aikuisen suuruiseksi, korona-tilanteen takia. Olin ainoa henkilö sukulaisten ulkopuolelta ja olin kantajana Jorman viimeisellä matkalla. Muistotilaisuudessa oli erittäin lämmin tunnelma. Saimme kuulla koskettavan runon ja kaunista laulua. Muistopuheissa tuli esille, että Jorma oli erittäin hyvä puoliso, isä ja pappa, johon aina saattoi turvautua.
Veli Jorman poismeno jätti tiistain klubikokouksissa tyhjäksi paikan, joka oli ollut hänen paikkansa vuosien ajan, mutta Jormalla on nyt paikka meidän muistoissamme.
Raahen Rotaryklubien siskot ja veljet kunnioittavat ja muistavat lämmöllä perustaja- ja kunniajäsentään Jorma Henrikssonia ja ottavat osaa läheisten suruun.
Suremaan jäivät läheiset ja monet ystävät sekä Rotaryveljet ja –siskot.
Urho Sivonen
