Jukka Haaralan esitelmä viikkokokouksessa 5.4.2022
Etätöitä on tehty reilut 2 vuotta ja ajatukset matkan varrella ovat jonkin verran muuttuneet. Niinpä ajattelinkin koota niitä kasaan ja samalla tarkastella miten oma suhtautumiseni etätyöhön on muuttunut.
- Hyvin nopeasti kävi ilmeiseksi, että kontaktit eivät vähentyneet vain työelämässä vaan myös kaikissa muissa kontakteissa.
- Ero työpaikan ja vapaa-ajan välillä pieneni olemattomaksi.
- Vallitsevasta tilasta tuli uusi normaali.
Yritykset saattavat pohtia tekevätkö ihmiset töitä, osaataanko johtaa etänä, kärsivätkö asiakastoimitukset tai laskeeko fiilis. Molemminpuolinen luottamus on etätyössä keskeistä. Yrityksen ja työntekijöiden on siksi toimittava mahdollisimman läpinäkyvästi. Yrityksen ei kannata heti hermostua, jos kotioloissa tapahtuu muutakin kuin työtä.
Koronan aiheuttama tilanne oli äkillinen ja poikkeuksellinen ja mielessä saattoi käydä ajatus siitä, onko etätyön käyttöönotto vaivan väärti. Etätyötä kannattaa kuitenkin lähestyä pitkän aikavälin muutoksena, joka kehittää työkulttuuria modernilla tavalla.
- Etätyö nostaa yleistä moraalia, kun ihmiset kokevat nauttivansa luottamusta.
- Yrityksen näkökulmasta katsottuna etätyön mahdollistaminen voi lisätä yrityksen vetovoimaisuutta haettaessa uusia työntekijöitä.
Koronan pitkittyessä työhyvinvointi kääntyi laskuun
Työhyvinvoinnissa tapahtui maltillinen käänne huonompaan suuntaan viime syksynä, kun vielä keväällä 2020 työhyvinvointi osin parani.
TTL:n helmikuussa julkistetun Miten Suomi voi? –seurantatutkimuksen mukaan erityisesti nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien etätyöntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
Myös työuupumus ja työssä tylsistyminen kasvoivat vuoden 2020 aikana. Aiemmat tulokset osoittivat, että työhyvinvointi pääsääntöisesti kohentui koronakeväänä. Nyt tulokset kertovat, että koronan pitkittyessä työhyvinvointi kääntyi laskuun.
Miten Suomi voi? -seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Seurantatutkimuksissa 757 suomalaista on vastannut kyselyihin kolme kertaa: vuoden vaihteessa 2019–2020, touko-kesäkuussa 2020 ja marras-joulukuussa 2020.
Etätyö ja tietoturva
Tutkimusten mukaan etätyö on jouduttanut yritysten tietoturvan kuntoon saattamista, mukaanlukien varmuuskopioinnit.
- Varmuuskopioi! Tallenna päivittäin työn tulokset ja syntyvä materiaali verkkoon siten, että kaikilla on ajantasainen tieto käytössä. Huolehdi datan varmuuskopioinnista.
- Käytä salattua yhteyttä (VPN). Näin voit varmistua, että verkkoliikenne omalta työasemalta pysyy suojattuna. Mikäli yrityksessäsi ei ole kiinteää VPN:ää, kannattaa työvälineille asentaa esim. Freedome tai jokin vastaava.
- Käytä työkonetta. Tee etätöitä vain työnantajan luovuttamilla laitteilla. Älä käytä näitä omiin harrastuksiin tai viihdekäyttöön.
- Huolehdi turvallisuudesta. Älä anna työkonetta muiden perheenjäsenten käyttöön, jotta turvallisuus ja tietosuoja eivät vaarantuisi.
- Päivitä. Huolehdi normaaliin tapaan käyttöjärjestelmän ja sovellusten päivityksistä.
- Varjele tietosuojaa. Hoida etätapaamiset kodissasi mahdollisuuksien mukaan siten, että muut kodissa olijat eivät häiriinny tai kuule työhösi liittyviä asioita.
- Pidä myös paperit ja muut salassa pidettävät fyysiset materiaalit esimerkiksi lukitussa laatikossa.
- Noudata tietoturvaohjeita. Päivitä yrityksesi etätyökäytäntöihin liittyvää ohjeistusta tarvittaessa. Jos tietoturvaohjeita ei ole vielä laadittu, poimi itsellesi parhaat käytännöt ja vinkit vaikkapa alan opuksista ja artikkeleista.
Vinkkejä
Alla muutamia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkönä
työskentelevän psykologian tohtori Esa Nordling vinkit etätyöhön:
- Pidä työpiste ja muu koti erillään
Mikäli mahdollista järjestä kodin työpiste erilliseen tilaan, jossa laitteet voivat olla aina valmiina, mutta tarvittessa saa myös pois “silmistä” - Tauko auttaa palautumaan
Rytmitä vaikka ihan kalenteriin taukoajat, sillä muuten työ vie helposti mennessään ja huomaat istuneesi / seisoneesi tunteja ilman taukoa. - Tapaa työkavereita virtuaalisesti
Järjestä epävirallinen rupattelu – tuokio, säännöllisesti. Ei vie yhtään enempää aikaa kuin normitauot ja pitää porukan kasassa. - Sopu sijaa antaa
Eli muista, että häiriötekijöitä on myös toimistolla ja vaikka keskeytykset ovat ikäviä, niin ne myös antaa aivoille aikaa prossessoida aiempia asioita.
- Pidä työpiste ja muu koti erillään
Henkilökohtaisesti en ole koskaan päässyt tarkkailemaan pihan tapahtumia niin intensitiivisesti, kuin kuluneen kahden vuoden aikana. Tutuiksi ovat tulleet, niin pyiden kuin maakotkien elintavat. No ei nyt sentään, kotka on Ranuan eläinpuistosta
Uusi normaali kutsuu
Tänä syksynä on lukemattomilla työpaikoilla mietitty kuumeisesti, miten järjestää ”paluu uuteen normaaliin” puolentoista vuoden tiiviin etätyörupeaman jälkeen. Syytä onkin, sillä vanhaan malliin ei ole paluuta – ainakaan jos työntekijöiltä itseltään kysytään.
Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan, naiset ja miehet lähes yhtä usein. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen maalis-toukokuussa 2021 verkkokyselynä toteuttaman Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.
Etätyö on ollut Suomessa pandemian aikana poikkeuksellisen laajaa eurooppalaisessakin mittapuussa. Sen ovat osaltaan mahdollistaneet toimivat tietoliikenneyhteydet, tietotyöhön painottuva elinkeinorakenne; mutta kenties myös se, että suomalaiseen kansanluonteeseen yksin kököttäminen on sopinut hyvin.
Koronapandemian aiheuttaman suuren ihmiskokeen aikana parhaimmillaan noin puolet suomalaisista palkansaajista teki etätyötä. Keväällä 2021 edelleen 42 prosenttia oli etätyössä, minkä lisäksi 8 prosenttia – muun muassa opettajat – kertoi tehneensä etätyötä jossain vaiheessa koronapandemiaa.
Mullistuksen suuruudesta kertoo se, että puolet etätyötä keväällä 2021 tehneistä palkansaajista oli aloittanut etätyön vasta koronapandemian aikana. Kaikista palkansaajista noin joka viides lukeutui näihin etätyönoviiseihin.
Yli 40 prosenttia keväällä 2021 etätyötä tehneistä (vajaa viidennes kaikista palkansaajista) oli tehnyt etätyötä jo ennen pandemiaa, mutta lisännyt etätyön määrää pandemian aikana. Alle 10 prosentilla etätyötä tekevistä (noin 3 % kaikista palkansaajista) etätyön osuus työajasta oli pysynyt entisellään – heistä suurin osa teki ja oli siis tehnyt ennen pandemiaakin etätyötä lähes koko työaikansa.
Ainoastaan ne, jotka olivat jatkaneet etätyön tekoa pandemian aikana entiseen malliin, toivoivat pääosin (73 %) voivansa tehdä etätyötä pandemian jälkeen yhtä paljon kuin sitä ennenkin – mikä tässä joukossa siis tarkoitti useimmiten lähes 100-prosenttista etätyötä.
Tulokset ovat varsin yksiselitteisiä: etätyö on lyönyt itsensä läpi. Monella työpaikalla onkin koronan myötä jo määritelty uusia lähi- ja etätyötä yhdistäviä toimintatapoja ja niitä tukevia työvälineitä. Etätyösuosituksen nyt päättyessä paluu ”uuteen normaaliin” haastaa kuitenkin laajasti organisaatiot varmistamaan, että hybridityön toimintatavat, johtaminen ja IT-ympäristö tukevat jokaisen työntekijän työtä parhaalla mahdollisella tavalla.
Yhteenveto
Etätyöhän liittyy paljon vapauksia, joita ei välttämättä perinteisellä työmaalla ilmene.
- Työajan määrittely / joustavuus
- Työn rytmitys
- Vapaus valita tehtävät työt tai tekojärjestys
Muun muassa näistä tekijöistä johtuen moni etätyötä tekevä kokee saavansa aikaan enemmän kuin työskentelemällä toimistolla.
Muutamat seikat vaativat taitoja / keinoja työn hallintaan.
- Itseohjaavuus
- Kyky tehdä päätöksiä
- Työn tavoitteiden tulee olla selkeästi määritetty
- Suoritteiden mitattavuus
