Päiväys ja aika
28.01.2026
11:30 - 13:00
Tapahtumapaikka
Hotelli Arthur
FT Helena Pilke on propagandan ja sensuurin tutkimukseen erikoistunut historiantutkija. Hän on aiemmin kirjoittanut tietokirjoja mm. armeijan rintamakirjeenvaihtajista ja muusta sodan ajan tiedotustoiminnasta.
OTS: Uutuustietokirja kysyy, mikä oli sanomalehtien vihapuheen rooli sisällissodan syttymisessä
Kulttuurihistorioitsija Helena Pilkkeen uutuustietokirja Sanomalehtien sisällissota avaa uuden
näkökulman historian alan tietokirjallisuudessa paljon käsiteltyyn Suomen sisällissotaan.
”Sanomalehtien sisällissodassa erityistä on propagandanäkökulma kevään 1918 tapahtumiin ja niitä
edeltäneeseen sisäpoliittiseen kehitykseen. Kirjasta näkyy, miten viholliskuvia lietsottiin puolin ja
toisin ja miten sekä oikeisto että vasemmisto pyrkivät voittamaan puolelleen nekin suomalaiset,
jotka halusivat pysyä erossa tapahtumista”, Helena Pilke sanoo.
Nykyajan sanomalehdet ovat poliittisesta kannasta riippumatta pääosin hillittyjä ja siistisanaisia.
”Mutta osa sosiaalisessa mediassa esitetyistä kannanotoista on läheistä sukua näille vuosien
1917–1918 lehtikirjoituksille. Historia ei toista itseään, mutta epäilyjä kansan yhtenäisyyden
horjumisesta esitetään paljon. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa se voi olla kohtalokasta.”
Suomen sisällissotaa ei ole käsitelty propagandasotana aikaisemmin juuri ollenkaan. Kun aihetta on
tutkittu tai sitä on sivuttu, on katsottu vain joko valkoisten tai punaisten kirjoittelua.
”Tässä tietokirjassa katsotaan kumpaakin eli porvarillisia ja työväenlehtiä samanaikaisesti ja
mahdollisimman tasapuolisesti. Itsellenikin oli suorastaan hieman yllättävää, että jakolinjat
syntyivät niin varhain: ne olivat syviä jo viimeistään syksyllä 1917”, Helena Pilke sanoo.
”Merkillepantavaa on, että niin porvarillisten kuin työväenlehtien kielenkäyttö ja äänenpainot olivat
erittäin räikeitä ja poliittista vastustajaa lyötiin aina kun se oli mahdollista. Kumpikaan osapuoli ei
siis ollut toistaan viattomampi tai syyllisempi.”
Historianharrastajille kirja antaa yhden uuden näkökulman. Se näyttää, miten varhain sota
sanomalehtien palstoilla alkoi ja miten kiivasta se oli. Kirja toimii yhteiskunnallisen keskustelun
herättäjänä: ”Jos nyt toisinajattelevia lyödään somessa, mikä takaa, etteivät fyysisen väkivallan
purkaukset lisäänny? Yhteiskunnan polarisoitumisesta on jo viitteitä olemassa”, Pilke huomauttaa.
Tilaisuuden kummina Heikki Tulenheimo
