Päiväys ja aika
20.11.2024
11:30 - 13:00
Tapahtumapaikka
Hotelli Arthur
Viikkokokouksen esitelmöitsijä 20.11. on kirjailija, FM Ariela Säkkinen.
Aiheena on ”Pahinta oli kylmyys – suomalaisten sotavankien kokemuksia, Paavo Yli-Vakkurin
vuodet sotavankina Neuvostoliitossa,
Paavo Yli-Vakkuri (1914–2014) oli suomalaisena metsänhoitotieteen professorina alansa
uranuurtaja, jonka saavutukset noteerattiin kansainvälisestikin. Hänen elämäänsä kuului
salaisuus: 3 vuotta, 4 kuukautta ja 16 päivää kestänyt ajanjakso, josta hän ei eläessään suostunut
puhumaan. Niin kauan Paavo Yli-Vakkuri vietti vihollisen sotavankina. Kaksi vankilaa, seitsemän
vankileiriä ja 1234 päivää olosuhteissa, joista hän ei itsekään uskonut selviävänsä hengissä.
Hänen ennen julkaisemattomat muistiinpanonsa sotavankiajaltaan sekä Ariela Säkkisen valtava
taustatyö kertovat karua tarinaa vankileirien järkyttävistä olosuhteista. Samalla kirja on tarina
periksiantamattomuudesta, toivosta ja selviytymisestä, nostaen esiin myös heitä, jotka eivät
koskaan päässeet kertomaan omaa tarinaansa. Runsaalla ennen julkaisemattomalla aineistolla
kuvitettua ja sujuvasti etenevää kirjaa lukee kuin jännitysnäytelmää, ja luvassa on todellisia
yllätyksiä. Teos sisältää myös paljastuksia sellaisista sotavankileireillä tapahtuneista hirveyksistä,
joista Suomessa ei ole koskaan aiemmin kerrottu.
Yli-Vakkuri jäi venäläisten vangiksi Ruokolahden suunnalla heti jatkosodan alkuvaiheissa
elokuussa 1941. Väkivaltaisten kuulustelujen jälkeen hänet lukittiin vankeja täynnä olevaan
junanvaunuun matkalle tuntemattomaan. Liki kuukauden kestänyt matka oli helvetillinen. Yhä
kauemmas itään kuljetettavat vangit olivat välillä kokonaan vailla ruokaa ja vettä. Haavoittuneiden
vammat mätänevät, ihmiset kuolivat, haju oli hirveä. Pahinta oli kuitenkin jopa 52 pakkasasteeseen
hiipinyt kylmyys. Leireillä eivät olosuhteet olleet sen paremmat. Nälkiintyminen, kylmyys ja taudit
niittivät kauhistuttavaa satoa.
Yli-Vakkurin tarina on merkittävä siksikin, että se avaa oven vielä suurempaan sotavuosistamme
kerrottuun tarinaan, jossa sotavankeja ei juurikaan ole nähty. Heihin sodan jälkeisinä vuosina
kohdistettu epäilys ja häpeän stigma johtivat siihen, että he vaikenivat. Ei sotavangiksi kuitenkaan
mistään takalinjoilta tai kotiseuduilta jouduttu – sinne jouduttiin etulinjasta ja tilanteista
tiukimmissa. Sodan jälkeen Yli-Vakkurikaan ei puhunut vankeusajastaan. Vasta elämänsä
loppupuolella hän kirjoitti kokemuksensa muistiin, kieltäen kuitenkin julkaisemasta muistelmia
ennen hänen kuolemaansa.
”Olen halunnut tehdä muistiinpanoni sotavankeusajaltani Neuvostoliitosta jälkipolvia varten, jotta
he saisivat tietää, että sotavangitkin ovat omalta osaltaan taistelleet yhteisen ja vapaan
isänmaamme puolesta.”
FM Ariela Säkkinen on Helsingissä asuva kirjailija, toimittaja ja kuvaaja, jolta on aikaisemmin
ilmestynyt Andalusian Auringossa – kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin. Itsekin maailman
sota- ja konfliktialueilla asunut Säkkinen on työskennellyt pitkään viestinnässä sotahistorian
parissa, missä häntä erityisesti kiehtovat henkilötarinat ja ihmiskohtalot. Sotaveteraaniliiton
viestinnän uudistaessaan ja sen seuraajamäärän ennennäkemättömäksi kasvattaessaan hän aloitti
urakan, jota nyt julkaistu kirja jatkaa: herättää kokonaan uusien suomalaispolvien kiinnostus
maamme kohtalonvuosiin ja tarinaan, jonka osa he itsekin ovat.
Ariela Säkkinen myy kirjaansa etuhintaan 20 eur kokouksen jälkeen, maksutapoina käteinen,
tilisiirto tai MobilePay.
Kokouksen kummi on 3. sihteeri Harri Markkula.
