Presidentti Juha:
Viikkotapaamisemme 4.12. – juuri itsenäisyyspäivän alla – oli mainio kertaus Suomen historiaan teemalla: historian pyörä pyörii ja moni meille yksittäiseltä tuntuva asia, on osa suurempaa kokonaisuutta. Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela kuljetti Suomen suuriruhtinaskunnasta Naton jäsenvaltioksi. Se on vaatinut paljon oivaltavia toimijoita, onneakin. Uhrejakin on Suomen tie vaatinut. Suuriruhtinaskuntana olimme osa Venäjän keisarikuntaa ja näin osa I maailmansotaa. Venäjä pelkäsi Saksan hyökkäystä ja linnoitti Suomea. Täällä oli myös venäläisiä varuskuntia.
1917 senaatti julisti Suomen itsenäiseksi käyttäen hyväksi Venäjä sekasortoista tilaa. 1918 alkoi vapaussota venäläisten varuskuntien aseista riisumisella. Samaan aikaan sosialidemokraattien pieni vähemmistö sai aikaan päätöksen, jossa kansanvaltuuskunnaksi itsensä nimittänyt johto aloitti vallankumouksen Helsingissä. Tämä johti punaisen ja valkoisen Suomen väliseen sisällissotaan/kapinaan. Hallitus istui Vaasassa ja nimitti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Sota päättyi punaisten tappioon toukokuussa 1918.
Sota vaati uhrinsa, terrori oli molemmin puolin hyytävää ja vankileireillä nähtiin nälkää. Tästä huolimatta Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit syksyllä 1918. Alkoi itsenäisen Suomen rakentaminen al, mun kuningasseikkailuineen. Tasavalta maasta kuitenkin tuli ja mm. Lex Kallio jakoi maata uudelleen lopettaen torpparilaitoksen. Leipä tuli maasta ja metsästä, teollisuus otti ensiaskeleitaan.
Syksyllä 1939 Suomi joutui tahtomattaan sotaan naapurinsa Neuvostoliiton määritellessään Suomen etupiirikseen, johon sillä on määräysvalta. Kun tähän ei suostuttu, puhuivat aseet. 105 päivää Suomi kesti ja osoitti viholliselle myös voimansa. 1941 alkoi jatkosota. Nyt revanssia haluttiin Saksan rinnalla. Saksan aseet eivät lyöneet Neuvostoliittoa, vaan Suomi alkoi tunnustella erillisrauhaa jo 1943. Tarvittiin Suomen puolustuksen romahtaminen kesällä 1944 ja torjuntavoitot mm. Talissa ja Ihantalassa ennen kuin rauha solmittiin. Lopullisesti II maailmansota Suomessa päättyi toukokuussa 1945 kun viimeisetkin saksalaiset joukot oli maasta karkotettu Norjaan.
Itsenäisyys säilyi, mutta vaati alueluovutukset, Porkkalan vuokrauksen, sekä erittäin raskaat sotakorvaukset. 1948 solmittu Ystävyys-, yhteistoiminta ja avunantosopimus Neuvostoliiton kanssa teki Suomesta merkityn valtion länsimaiden silmissä. Länteen kuitenkin pyrittiin kaikin voimin. Suomesta tuli aikaa myöten mm YK:n, kansainvälisen valuuttarahaston, Eftan ja viimeinen EEC:n jäsen. Neuvostoliiton romahdettua 1991, Suomi katsoi myös YYA-sopimuksen rauenneeksi.
Naapurimme on arvaamaton toimija, oli sen nimi mikä tahansa. Ystävyyttä ja hyviä suhteita korostetaan, kuitenkin toisin toimitaan. Venäjän määriteltyä Ukrainan sodan alla Suomen jälleen etupiirikseen, haluttiin täällä Naton jäseneksi, mikä toteutui keväällä 2023. Suomi ei halunnut olla enää yksin.
Itsenäisyytemme on ihme, jota ovat vaalineet oivaltavat johtajat ja itsepäinenkin kansa.
Klubimme sai Jouni Koskelalta lahjaksi kaksi mielenkiitoista kirjaa, Vapaussodan Perinneliiton 30-vuotishistoriikin 1993-2023 ja Mikko Uolan kirjoittaman Katastrofin laskut – Kapinavahinkojen, patteritöiden ja Venäjälle jääneen omaisuuden korvauskysymys 1918-1938.
