Pasilan Rotaryklubin viikkokokouksessa 23.2 esitelmöitsijänä oli Kirkon Ulkomaanavun (KUA) yhteyspäällikkö Kaj-Mikael Wredlund.
Esitelmässään hän kertoi KUA:n toiminnasta ja tavoitteista. Se on perustettu 1940 luvun lopulla aluksi koordinoimaan Luterilaisen maailmanliiton kohdentamia avustuksia sodan jälkeiseen Suomeen. Kirkon Ulkomaanavuksi järjestö muuttui 1950-luvulla.
KUA on Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö. Se toimii tällä hetkeä 13 maassa ja vuosibudjetti on noin 45 miljoonaa. Järjestön rahoitus tulee valtiolta (10 miljoonaa), kansainvälisiltä järjestöiltä (EU, YK) sekä seurakunnilla että yksittäisiltä järjestöiltä ja lahjoittajilta. Eurosta 88 senttiä menee avustustyöhön ja 12 senttiä tukitoimintoihin ja hallintoon, joten KUA julistaakin että – Apu menee perille.
KUA tekee pitkäjänteistä työtä mm. koulutuksen, naisten aseman ja rauhan rakentamiseksi kehittyvissä maissa. Rauha on perusedellytys, että maata voidaan rakentaa.
KUA:n tunnettuja brändejä on mm. Naisten pankki, Opettajat ilman rajoja, Changemakers, jotka ovat järjestön vahvoja vapaaehtoisverkostoja.
Parhaillaan on menossa Yhteisvastuukeräys, jolla tuetaan vähävaraisia vanhuksia ja kohdennetaan digivalmiuksia Suomessa ja maailmalla. Yhteisvastuukeräys on lähimmäisen rakkauden kansanliike jo vuodesta 1950.
Convid-19 vaikuttaa osaltaan monien järjestöjen työhön. Esimerkiksi kirkkojen kolehtikeräystuotot ovat pienentyneet dramaattisesti. Se vaikuttaa kirkon auttamistyöhön ja matkustus ym. rajoitukset vaikuttavat työhön ulkomailla. Monet vaikutuksista ovat pitkälle vaikuttavia. Kehitysmaissa erityisesti tyttöjen koulutuksesta putoaminen on taas kasvussa monien hyvien vuosien jälkeen.
KUA on esimerkki siinä, miten Suomi on 70 vuodessa muuttunut avunsaajasta avun antajaksi. Suomi sai sodan jälkeen apua Unicefilta vuosina 1947 – 1951.
