AKAVA 20161004 Kuva Liisa Takala. Eugen Koev. Itä-Pasila, Helsinki.
Kevään 2022 työmarkkinakierros lähenee ja kulisseissa tehdään jo täyttä päätä taustatyötä. Toisaalta julkisuudessa AY- järjestöt luovat eri tavoin paineita neuvotteluosapuolille. Siksipä tiistain 9.11. teema Pasilan klubissa oli sopiva ajankohtaan nähden.
Työmarkkinaekonomisti, valtiotieteen tohtori ja klubiveli Eugen Koev esitelmöi aiheesta ”Mikä määrää maisteritutkinnon tuoton ja sen naisvaltaisuuden välistä yhteyttä”. Eugen Koevin tätä aihetta käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin toukokuussa 2021.
Tällä hetkellä maisterikoulutuksen saaneista 60 prosenttia on naisia. Naisvaltaiset alat kuten terveydenhuolto ja opetusala ovat jälleen nostaneet vahvasti esille, että korkea koulutustaso, työn vaativuus ja palkka eivät kohtaa. Kuitenkin samaan aikaan meillä on naisvaltaistuneet mm. lääkärin ja juristin ammatit. Nämä alat ovat vuosien saatossa vaihtuneet miesvaltaisista naisvaltaisiksi. Suomessa on vahvasti nais- ja miesammatteja. Osa palkkaepätasa-arvosta juontaa historiaan, kun hoiva- ja hoivatyö on katsottu luontevasti kuuluvan naisten tehtäviin ja lähtökohdiltaan palkka on alhainen. Naisvaltaiset alat ovat usein myös julkisen sektorin aloja.
Suomessa OKM laatii mm. yliopistojen kanssa tulossopimuksen mikä määrä eri alojen koulutuspaikkoja on käytössä. Tällä pyritään mm. siihen, että työ ja työpaikat kohtaavat. Naisten urakehitykseen vaikuttaa myös vahvasti perhevapaajärjestelmä. Se ei kohtele äitiä ja isää edelleenkään tasapuolisesti. Vaikka naisvaltaisten alojen kuten hoiva- ja opetusalan koulutustasot ovat nousseet se ei näy kuitenkaan palkanmuodostuksessa.
