29.11.2023 Miten suomalainen kansanopetus ja koulutus ovat kehittyneet, Jussi Välimaa, emeritusprofessori
Klubimme jäsen Jussi Välimaa piti erittäin kiinnostavan esityksen suomalaisen kansanopetuksen ja koulutuksen vaiheista aina nykypäiviin asti.
Koulutuksen ja opetuksen lähtökohtia mm. autonomisen suuriruhtinaskunnan aikana sisäinen itsehallinto, jolloin suomalaiset hallitsivat koko koulutusjärjestelmää. Ennen 1860-lukua kirkko oli vastuussa opetuksesta. Keisari Aleksanteri II antoi tehtäväksi järjestää kansanopetuksen, alkoi kansakoulujen perustaminen. Päädyttiin tieto-, taito- ja maailmankatsomusaineiden opetukseen, tytöt ja pojat samassa koulussa, opettajien koulutus seminaareissa miehille ja naisille. Jyväskylän seminaari perustettiin 1863, jolloin Jyväskylässä oli alle 900 asukasta. Seminaari merkitsi emansipaatiota naisille. Suomen opettajakoulutus oli hyvin moderni, opettajat olivat saaneet koulutuksensa Keski-Euroopassa. Oppivelvollisuuslaki käyttöön itsenäisessä Suomessa 1921, alkoi kansakoulujen rakentamisbuumi. Jyväskylän seminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja yliopistoksi 1966.
Suomen koulutusjärjestelmässä tapahtui 1960-luvulla useita muutoksia: perustettiin 7 uutta yliopistoa ja Jyväskylän JKK sekä Tampereen YKK muuttuivat yliopistoiksi. Opettajankoulutus siirtyi yliopistoihin 1974 ja ammattikorkeakoulujen perustaminen 1990-luvulla alkoi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintopolkujen hyödyntäminen ristiin. Peruskoulu lopetti entisen sääty-yhteiskuntaan perustuneen koulutusjärjestelmän.
Suomessa oppimistuloksia arvioidaan kansallisesti (KARVI) ja osana kansainvälisiä arviointeja.
Ylioppilastutkinto on ainoa kansallinen testi. PISA on OECD:n ja Suomen osalta KTL:n tekemä 3-vuosittainen arviointitutkimus 15-vuotiaiden tiedoista ja taidoista. Toinen kansainvälinen oppimistulosten arviointi on IEA, jonka suomalaisesta osuudesta vastaa myös KTL. PISA mittaa tietojen soveltamista, ei pänttäämistä. Suomessa koulujen erot ovat hyvin pieniä, alueiden erot kasvamassa (Itä-Suomi). Sukupuolten suuri ero: tytöt pärjäävät hyvin. Sosio-ekonomisen taustan vaikutus kasvanut huolestuttavasti. Matematiikan tulokset heikentyneet selvästi. Kuitenkin Suomi on edelleen maailman parhaita maita kaikissa oppimisvertailuissa, takeena tasalaatuinen koulutusjärjestelmä.
Esitys herätti vilkasta keskustelua erityisesti PISA-tuloksista. Kokoukseen osallistui 15 jäsentä.
Teksti ja kuva, Marketta Mäkinen
