Tutkimusprofessori, emeritus Juhani Rautopuro: PISA Suomessa
PISA mittaa koulujen opetuksen tuloksia arkielämän tehtävien kautta kolmen vuoden välein. PISA ei ole oppilasarviointia. Suomi pyörii tuloksissa kymmenennen paikkeilla. Ohi ovat tulleet ”Aasian tiikerit”. Suomen tulokset ovat pudonneet, mutta vastaava suuntaus on koko maailmassa. Esimerkiksi heikosti matematiikkaa osaavien osuus on kasvanut noin 7 %:sta (v. 2003) lähes 25%:iin (v. 2022) ja samaan aikaan erinomaisesti matematiikkaa osaavien osuus on laskenut 25%:sta alle 9%:iin. Pisa tehdään 15-vuotiaitten ikäryhmässä ja taitoja mitataan lukutaidossa, luonnontieteessä ja matematiikassa sekä neljännessä vaihtuvassa osaamisalueessa. Tiedot eivät perustu opetussuunnitelmien arviointeihin. PISA-trendit ovat luotettavia.
Kukaan ei tiedä, miksi tulokset ovat romahtaneet. Mitä kouluissa on tapahtunut ja mitä yhteiskunnassa koulujen ulkopuolelle. Syiksi arvellaan ”Usual suspects”: maahanmuutto, opettajien sukupuoli ym. Mutta maahanmuutto ei asiaa selitä, maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on vielä pieni. Sitten on neljä i-kirjainta: inkluusio, ilmiöoppiminen, itseohjautuvuus, iPad. Ja kaiken selittävä: talonpoikaisjärki on kadonnut. Suomessa ei ole koulutarkastajia, kuten anglosaksisissa maissa. Heillä voisi olla käyttöä koulujen tason nostossa. Mitä sitten puuttuu, mm. koulun ulkopuolisen maailmanmuutoksen arviointi, kouluterveyskyselyjen arviointi, koulutuspolitiikan muutosten arviointi, köyhyysongelman arviointi. Teemoista käytiin väkevää keskustelua, olihan joukoissamme varsinaiset asiantuntijat emeritusrehtorit Pekka Ruuskanen ja Markku Ahila. PISA puhuttaa aina, kun uudet tulokset saadaan. Odotamme seuraavia. Onko keskustelusta syntynyt positiivista kehitystä?
Lisätietoa koulutuksen arvioinnista löytyy Koulutuksen tutkimuslaitoksen verkkosivuilta.
Viimeisimmän PISA-tutkimuksen raportti: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-949-3
