Tomi Lappalainen kuljetti meidät kirjansidonnan maailmaan läpi vuosituhansien. Vanhimpia kokonaisia kirjoja kirjoitettiin papyrukselle Egyptissä jo 3000 vuotta sitten. Myöhäisantiikin aikana puulevyjen väliin kootut pergamenttivihkot eli koodeksit syrjäyttivät kirjakääröt. Johannes Gutenberg kehitti kirjapainotaidon 1450-luvulla, mikä mullisti kirjojen tuotannon. Kirjansitojat eriytyivät 1500-luvulla omaksi ammattikunnakseen. Kirjansidonnan kultakausi oli 1600- ja 1700-luvuilla. Kirjojen painaminen yleistyi 1840-luvulla, kun paperia alettiin valmistaa puuhiokkeesta. Ensimmäinen kirjan ompelukone kehitettiin Teksasissa 1867. Liimasidonta otettiin käyttöön 30 vuotta myöhemmin. 1800-luvun lopulla syntyi ajatus kirjasta kokonaistaideteoksena.
Ensimmäinen suomalainen kirjansitoja oli munkki Augustinus Turusta 1600-luvulla. Ammattikunta perustettiin 1833 Helsingissä. Taidesidontaa opetettiin Ateneumissa 1900-luvun alusta n. vuoteen 1930.
Paikalla oli 16 klubin jäsentä.