Puupaateist, merest, Kustavist
-Jaa hjuu, kyl maar
Risto Sarvilinna, Jyväskylän Norssin lukion rehtori
Talonpoikaisia storbåteja alettiin valmistaa 1700-luvulla. Kauppa alkoi käydä meren yli Tukholmaan ja Tallinnaan, tarvittiin suurempia veneitä. Niitä käytettiin rahtipaatteina ja myös nuotanvedossa. Riston vanhemmat olivat rannikolta kotoisin ja kaikki kesät vietettiin Kustavissa ja merellä. Meri veti puoleensa. Perinneveneinnostus alkoi 1980-1990 lukujen vaihteessa. Talonpoikaisveneiden suurin on storbåt. Vain isoilla taloilla oli siihen varaa. Risto osti Ainan, joka on tehty 1999-2000. Yksi masto, neljä purjetta: iso, fokka, klyyvari ja toppi. Pituus on 11 m ja pukspröötin( perälaatikon) kanssa 13m. Siinä on kahvelipurjeet ja 2 puomia, vaativa purjehdittava ja hyvin merikelpoinen. Siinä on kiinteä laita eikä irrotettava kuten alkuperäisissä. Hytissä yöpyy kolme ”mukavasti”.
Kustavi on Kustaa 3:n vuonna 1783 perustama merellinen kunta. Asukkaita on 946 ja kesämökkejä 3000 eli kesäasukkaat antavat elinvoiman kunnalle. Kustavi on kuuluisa Volter Kilvestä, Katanpään linnoituksesta ja kirjolohen kasvatuksen aloittajana Suomessa. Sarvilinnat ostivat torpan 1920 luvulla Lypertön kylästä ja ovat olleet siitä lähtien kesäasukkaita ja purjehtijoita alueen vesillä. Lypertön puupursiseura on vuodenvanha. Volter Kilven kirja ”Alastalon salissa” on Ainan Hytissä ja siitä luetaan merimatkoilla otteita kirjan kohdasta, joka sattuu aukeamaan.
Perinne elää ja Seiloritkin hetken!
