26.09.2026
Syksyisen sateiseksi lupailtu sää ei estänyt hyväntuulisen retkiporukan kokoontumista
lauantaiaamuna Kankaanpään torille. Ikaalisten auton bussin nokan ja 48 osanottajan
nenän suuntana olivat Geopark Lauhanvuori-Hämeenkankaan alueen kohteet Isojoen,
Kauhajoen ja Karvian alueella.
Kankaanpään Rotaryklubin puolesta matkassa mukana olivat opastelemassa Krista Antila
ja Jukka Ehto ja International House Kankaanpään edustajina Minna Toro ja Lidia Kullas,
jotka myös toimivat tulkkiapuina tarvittaessa. Krista kertoi ryhmälle rotarytoiminnasta ja
vierailukohteista sekä juoksutti ohjelmaa eteenpäin. Metsäpeurojen bongaus matkan
varrella oli luontoretkipäivän yksi haaste!
Ensimmäiset vierailukohteemme olivat Lauhanvuoren alueella sijaitseva erikoinen
geologinen Kivijatan alue. Kivijataa on kutsuttu kansanperinteessä niin pirunpelloksi kuin
jättiläisen muuriksi. Nykypäivän tietojen valossa kyse on hiekkakiviesiintymästä, joka on
syntynyt viimeisimmän jääkauden aikana jään valtavien voimien murtaessa kiviainesta
kappaleiksi. Kivijata ei suinkaan ole ainoa lajiaan Lauhanvuoren alueella, mutta suurin
(noin 800 metriä pitkä).
Metsässä oli yhä hämmästyttävän paljon maisteltavaa – puolukoita ja mustikoita sekä
ruokasieniäkin löysimme ihan kotiin asti vietäväksi. Vaelluspolut olisivat inspiroineet
pidempiinkin lenkkeihin, mutta aikataulun puitteissa lähdimme Lauhavuoren laelle
tarkastelemaan tältä läntisen Suomen muinaiselta pyhältä rajavuorelta näkyviä maisemia.
Sää teki tässä kohtia meille kepposet eli näkyvyys ei 22 metrisen tornin huipulta ollut
useiden kymmenien kilometrien luokkaa, kuten selkeämmällä säällä. Sadat nykypäivänä
näkötornin maisemaan ilmaantuneet tuulimyllyt jäivät ainakin laskematta tällä kertaa.
Näkötornin jälkeen pääsimme maistelemaan perinteistä suomalaista syyskauden
lähiruokaa eli hirvikeittoa ja pannukakkua metsämarjojen kera Lauhan sarven
luontokeskuksen ravintolassa. Voimme antaa vahvat suositukset mainiosta
ruokaravintolasta! Vatsa täynnä oli mukava jatkaa seuraavaan kohteeseen eli
Kammikylään.
Kammikylä on kerrassaan eksoottinen ja ainutlaatuisuudessaan vierailun arvoinen paikka.
Tapasimme myös itse kyläidean primus motorin eli itse Erkki Kalliomäen, jonka urakoinnin
tuloksena on rakentunut monesta rakennuksesta koostuva mystinen saunakylä.
. 
Kammikylän maisemista oli lyhyt siirtymä Alpon Savannille tutustumaan vuoden 2023 ITE-
taiteilijan Alpo Koivumäen (1939-2023) taideteoksiin. Alpo on ollut Suomen kansainvälisin ITE-taiteen
edustaja ja kierrätysmateriaaleista ja metalliromusta rakentuneet teokset ovat upeita.
Alpon kotitalon edestä löytyi hänen viimeisenä ideoimansa, mutta muiden toteuttama
Ukraina teemainen teos ”Yhtä ei voinut jättää”. Alpo oli muistellut lapsuuttaan ja kuinka
toisen maailmansodan aikana ikkunat piti yöllä peittää, jotta vihollinen ei näkisi valoja.
Viimeisenä kohteena retkellämme oli Skantzin teatterialue Karvian Kantin kylässä. Karvian
matkailuyhdistyksen Kaija Kangas oli keittänyt ryhmälle kahvit ja leiponut maanmainiot
pullat, jotka maistuivat ryhmälle. Kaija kertoi ryhmälle lyhyesti teatterialueen taustoja ja
historiaa.
Päivän aikana meillä oli ollut käynnissä valokuvakilpailu ja parhaat kuvat arvosteltiin vielä
ennen loppumatkaa. Viisi parasta valokuvaa palkittiin ja kahden kilon
karkkiämpäripalkinnon pokkasi nuori valokuvaaja nimeltä Dima! Metsäpeuroja emme
päässeet näkemään saati kuvaamaan, mutta oikein mukava ja opettavainen reissupäivä
meillä kaikilla oli!
Kuvat: @KristaAntila ja @JukkaEhto
