Vammalan Rotaryklubi kutsui vieraakseen liikenneneuvos Tero Jokilehdon Funkistalolle. Hän piti poikkeuksellisen kiinnostavan ja valaisevan esityksen Natosta ja erityisesti sen siviilipuolen logistiikasta. Jokilehto toimii Naton resilienssikomitean kuljetussuunnitteluryhmän alaisen maakuljetusryhmän puheenjohtajana.
Liikenneneuvos Tero Jokilehto
Yksi illan keskeisistä käsitteistä oli resilienssi. Jokilehto avasi sen käytännönläheisesti: kyse on siitä, ettei yhteiskunta mene heti nurin, vaikka jotain vakavaa tapahtuisi. Resilienssi tarkoittaa sietokykyä, jatkuvuuden hallintaa ja kykyä palautua. Kaikkea ei voida estää, mutta ratkaisevaa on, miten nopeasti häiriöistä selvitään ja miten yhteiskunnan perustoiminnot pystytään turvaamaan myös vaikeissa tilanteissa.
Tätä ajatusta Jokilehto havainnollisti muun muassa sähköverkon kautta. Yhteiskunta ei voi täysin puolustaa sähköverkkoa kaikilta mahdollisilta uhkilta, mutta oleellinen kysymys on, kuinka nopeasti vauriot pystytään korjaamaan. Kyky korjata, huoltaa ja palauttaa järjestelmät toimintakuntoon on Suomen suuria vahvuuksia.
Erityisen kiinnostavaa oli kuulla Jokilehdon näkemyksiä Suomen vahvuuksista. Hänen mukaansa Suomi on huoltovarmuuden osalta poikkeuksellisen hyvin varautunut. Taustalla ovat muun muassa pitkät perinteet, laajat varastot, toimiva lainsäädäntö ja vahva käytännön osaaminen. Jokilehto kuvasi Suomea maana, joka voi olla monessa poliittisessa Nato-käytännössä vielä noviisi, mutta maanpuolustuksen, reservin ja huoltovarmuuden perusasioissa aivan kärkijoukkoa.
– Meillä on ollut valtavat varastot, ja meillä on lainsäädännössä sellaista, mitä ei ole juuri kenelläkään muulla, Jokilehto kuvasi Suomen asemaa.
Suomalainen varautumisen kulttuuri, käytännönläheisyys ja yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyö nousivatkin esiin tekijöinä, joissa Suomi on monella tavalla edelläkävijä. Myös tietotekniikan ja kyberturvallisuuden osalta Jokilehto nosti esiin suomalaisen osaamisen. Hänen mukaansa Suomi ei ole tässä vain oppimassa muilta, vaan myös kouluttaa ja opettaa muita. Meiltä löytyy maailmanluokan osaamista, jota liittokunnassa arvostetaan.
Mielenkiintoisen lisän esitykseen toi myös katsaus Suomen lainsäädäntöön ja sen vaikutuksiin viranomaistoimintaan. Jokilehto nosti esiin, että Suomessa EU-direktiivit kulkevat laajasti eduskuntakäsittelyn kautta, mikä tekee järjestelmästä perusteellisen mutta samalla myös raskaamman.
Keskustelussa nousi esiin myös virkavastuun merkitys. Suomessa viranomaisilla on vahva velvollisuus toimia täsmällisesti lain puitteissa, mikä on oikeusvaltion kannalta tärkeää. Samalla se voi kuitenkin johtaa varovaisuuteen tilanteissa, joissa nopea toiminta olisi välttämätöntä. Jokilehdon mukaan naapurimaissa viranomaisten toimintamahdollisuudet voivat joissakin tilanteissa olla joustavammat.
Logistiikan osalta Jokilehto korosti suunnitelmien merkitystä, mutta myös niiden rajallisuutta. Sotatilassa valmiita suunnitelmia ei voida aina käyttää sellaisenaan, sillä tilanne muuttuu nopeasti. Siksi tarvitaan toimijoita, jotka ymmärtävät muutoksen ja osaavat sopeutua siihen. Tässä logistiikkayritykset ovat keskeisessä asemassa: kun heiltä kysytään, he ymmärtävät käytännön todellisuuden ja sen, mitä muutokset kuljetuksille, reiteille ja kapasiteetille tarkoittavat.
Laajemmin keskustelussa sivuttiin myös Euroopan liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä sekä sitä, miten mahdolliset muutokset tulevat vaikuttamaan Nato-maiden yhteiseen toimintakykyyn. Esimerkiksi Ruotsin kuljetus- ja läpikulkuyhteydet nousivat esiin pullonkaulana. Jokilehdon viesti oli, että kokonaisuuden kannalta voi olla järkevämpää investoida sinne, missä pullonkaula aidosti sijaitsee, kuin maahan, jossa järjestelmät ovat jo valmiiksi vahvoja. Toisin sanoen jokainen investointi pitäisi kohdistaa sinne, missä se parantaa koko ketjun toimivuutta eniten.
Kun Jokilehdolta kysyttiin, mikä olisi se päällimmäinen viesti, jonka hän haluaisi kuulijoiden muistavan, vastaus oli selkeä ja ytimekäs:
– Se on lyhyesti selitetty: rakentava yhteistyö.
Näihin kahteen sanaan kiteytyi paljon illan sisällöstä. Naton kaltaisessa laajassa kansainvälisessä yhteisössä onnistuminen ei perustu vain rakenteisiin, sääntöihin tai suunnitelmiin, vaan ennen kaikkea kykyyn tehdä yhteistyötä yli rajojen, organisaatioiden ja toimintakulttuurien. Sama pätee myös Suomessa: kriisinkestävyys syntyy siitä, että viranomaiset, yritykset, päättäjät ja kansalaisyhteiskunta kykenevät toimimaan yhdessä.
Ilta tarjosi Rotareille paljon ajateltavaa. Jokilehdon esitys avasi Naton toimintaa näkökulmasta, joka jää julkisessa keskustelussa usein sotilaallisen ulottuvuuden varjoon. Siviilipuolen logistiikka, kuljetukset ja yhteiskunnan kriisinkestävyys ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä asioita sekä Suomen että koko liittokunnan turvallisuuden kannalta.
Vierailu oli erinomainen muistutus siitä, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole vain puolustuspoliittinen kysymys, vaan myös osa laajempaa yhteiskunnan varautumisen, osaamisen ja kansainvälisen yhteistyön kokonaisuutta. Illan ydinviestiksi jäi lopulta ajatus, joka on yksinkertainen mutta painava: rakentava yhteistyö kantaa pitkälle.
Teksti Sari Uunila
Vammalan Rotryklubin viestintävastaava
Kuvat Hannu Aro
