Alkava syksy on sekä politiikassa että työmarkkinoille mielenkiintoinen. Valtion vuoden 2022 budjettiriihi on käynnistynyt. Ministeriöt ovat valmistelleet omia budjettiesityksiään ja 7. – 9.9. hallitus pitää budjettiriihen, jossa esityksiä nivotaan yhteen. Syyskuun lopussa valtioneuvostoa antaa esityksensä eduskunnalle.
Suuria budjettikysymyksiä ovat mm. työllisyystoimien vauhdittaminen, julkisen talouden velkaantuminen, korona exit ja mm. tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitus, verotus, poliisien voimavarat.
Suomessa on 220 000 työtöntä, joista 110 000 on ns. pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi on noin 40 000 lomautettua työntekijää. Samanaikaisesti on olemassa 130 000 vapaata työpaikkaa, jotka on ilmoitettu TE keskuksiin. Ja vielä ne, joita ei ole edes ilmoitettu.
Valtion velka on tuplaantunut 10 vuoden aikana. Kroonisen velkaantumisen taittamiseksi tarvitaan vahvempia työllisyystoimia.
AKAVAN tavoitteita valtion budjettiin on, että käynnistetään verotuksen kokonaisuudistuksen ja sitoudutaan TKI panostusten lisäämiseen. Lisäksi AKAVA vaatii päätöksiä työttömyysturvasta ja että korkeakoulutetuille maahanmuuttajille myönnetään automaattisesti pysyvä oleskelulupa.
Suomessa korkea-asteen koulutuksen omaavien työllisyysaste on hyvä mm. Pohjoismaisessa vertailussa. Sen sijaan pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden työllisyystilanne on huono. Toisaalta tilastot paljastava ehkä Suomen työmarkkinoiden ikäsyrjinnän, yli 60- vuotiaiden työllisyysaste on muita pohjoismaita reilusti heikompi.
AKAVA vaatii myös, että eri kieli ja kulttuuritaustaisille tarvitaan kielikoulutusta koska ilman kielitaitoa Suomessa ei työllisty.
AKAVA vaatii myös verotuksen alentamista ja vahvempaa siirtymistä kulutus ja haittaverojen verotukseen. Tämä olisi myös hyvää ilmastopolitiikkaa.
Tulossa on myös monia vaaleja – on hyvinvointialueiden vaalit vuonna 2022, eduskuntavaalit 2023, presidentinvaalit 2024 sekä eurovaalit ja sitten taas vuonna 2025 alue- ja kuntavaalit. Tunnetusti vaalit vaikuttavat vahvasti politiikan tekoon ja päätöksiin.
Alkuvuodesta 2022 päättyvät mm. julkisen sektorin sopimukset. Neuvotteluasetelmia ja strategioita tehdään jo täyttä häkää. Koronan vaikutukset työelämään tuo oman suolansa neuvotteluihin.
