Päivi Nerg, Biotalouden merkitys ja mahdollisuudet Suomen kasvulle

Biotalouden merkitys ja mahdollisuudet Suomen kasvulla
Metsät, maat, vesivarat ja puhdas energia nostavat päätään tulevaisuutemme
kehityksen varmistajana. Biotalousektorin mahdollisuudet turvallisuutemme,
omavaraisuutemme ja osaamisemme kehitykselle on tunnistettu, puhumattakaan
taloudellisesta merkityksestä. Luonnonvarat ovat meidän öljymme, joita meiltä ei
pois oteta. Vastuu painaa meistä jokaista ja kehitystä on saatava aikaan, jotta
voimme tämän kultamme viedä tuleville sukupolville aina vain paremmassa
kunnossa.
Biotalouden arvonlisäys koko Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä on noin
13%, 29,4 miljardia euroa. Sitä metsäsektorin osuus on noin 56%. Metsäbiotalous
tuo työtä ja toimeentuloa koko Suomeen ja on olennainen osa maakuntien
elinvoimaisuutta. Työllisyysvaikutus on noin 100 000. Metsäteollisuuden merkitys
tutkimus- ja kehittämistyössä, uusien tuotteiden innovoinnissa on myös merkittävä.
Suomalainen ruokaketju taas työllistää n 340 000 henkilö. Kestävä ja kannattava
ruokajärjestelmä kokonaisuus on yksi tämän hallituskauden tärkeistä ruokaketjumme
tulevaisuuden kehityskokonaisuuksista. Tämän vuoden aikana olemme käyneet eri
foorumeilla ja ryhmissä keskustelua siitä, mitä oikein ruokaketjulta Suomessa
odotamme. On etsinnässä yhteinen tahtotila, ”I have a Dream”, jota kohti sitten
suuntamme jokainen omat toimemme.
Päällimmäiseksi keskusteluista jäi tunne, että me suomalaiset haluamme nähdä
menestyvän, kehittyvän, kestävän ja kasvavan ruoka-alan Suomessa. Haluamme
syödä kotimaassa tuotettua ruokaa. Tunteesta etenemme nyt tekoihin. Tarvitsemme
yhteisen jaetun vision ja strategian. Ruuantuotannon pitkän aikavälin strategiatyö
etenee tulevan talven ja kevään aikana sidosryhmien kanssa yhdessä työskennellen
ja toivon, että te Pohjois-Savosta tulette aktiivisesti mukaan tähän työhön. Kuopiossa
on maaliskuussa oma tilaisuutensa. Millainen ruokamaa Suomi on vuonna 2040?
Lyhyen tähtäimen iso kysymys on mistä kasvua ja sitä kautta lisää rahaa
ruokaketjumme toimijoille? Markkinoilta, on toimijoiden vastaus. Tuet on
varmistettava, mutta lisärahaa voi ketjuun tulla vain markkinoilta. Kotimaasta mutta
ennen kaikkea viennistä. Vastaukselle on vahva tutkimusfakta perusta.
Elintarvikkeiden kasvun potentiaalia arvioitiin Luonnonvarakeskuksen ruoka-alan
skenaariossa. Meillä on mahdollisuus kasvattaa eri tuotantosektoreidemme vientiä
yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2031 mennessä.
Nyt tarvitsemme enemmän ylpeyttä ja kykyä myydä, markkinoida ja brändätä
suomalaista ruokaa ja ruokaosaamista. Koko maailmaa me emme koskaan tule
ruokkimaan, eikä Suomen kaltaisen maatalousmaan sitä kannatta edes havitella. Me
voimme tarjota laatua, jalostettuja erikoistuotteita, ruokateknologiaa, uusia
innovaatioita ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja nykyistä ruokajärjestelmää murentaviin
ongelmiin.
Tämän vuoden päätteeksi saimme käyntiin Kasvuohjelmassa ison pilottihankkeen,
jossa luodaan Suomeen yritysvetoinen ruokaviennin kasvualusta. Tarkoituksena on
saada aikaan pysyvä toimintamalli, joka auttaa erikokoisia yrityksiä niiden
vientitavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Erityisen iloinen olen sanasta
yritysvetoinen! Nyt ei hallinto tee, vaan mahdollistaa yritysten kehityksen.
Samoin panostamme osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen,
maakuvatyöstä puhumattakaan. Avainsana kaikessa tässä työssä on yhdessä,
voimat yhdistäen.
Kasvua, omavaraisuutta, elinvoimaa eri puolille Suomea. Hienoa luonnonvaraamme,
maata, kestävästi hyödyntäen ja jättäen sen entistä parempana tuleville sukupolville.