Klubin historia 30 vuotta

Jyväskylä-Päijänne Rotaryklubi ry. Historia /Jarmo Levy

KLUBIN SYNTY

Jyväskylä-Päijänne rk:n perustaminen tapahtui Jyväskylän Rotaryklubin aloitteesta heidän 25.3.1958 pitämässään kokouksessa. Kokouksessa valmistelu ja käytäntöjen hoitaminen annettiin veli Veikko Hyytiäisen tehtäväksi. Tavoite oli, että asian lopullinen päätös voitaisiin tehdä kokouksessa 10.6.1958. Yksimielisesti hyväksyttiin esitys, että Jyväskylän kaupunkiin on tarpeellista perustaa toinen rotaryklubi.

Kokouksen esityksen mukaan Jyväskylän rotaryklubin toimialueeksi jäi kaupungin keskusta suorakaiteessa Jyväskylänkatu (nyk. Yliopistokatu) – Väinönkatu – Hannikaisenkatu – Vaasankatu. Muu osa Jyväskylän kaupunkia sekä Jyväskylä maalaiskunta ja Säynätsalon kunta tulivat uuden klubin vaikutusalueeksi. Ehdotettua nimeä ”Päijänteen Rotaryklubi” pidettiin onnistuneena. Klubi merkittiin yhdistysrekisteriin 2.7.1958.

Kuva 1. Alkuperäinen ehdotus, jossa Jyväskylän klubin toimialue on rajattu punaisella

Päijänteen rotaryklubi piti järjestäytymiskokouksensa 3.6.1958 Jyväskylän Klubin huoneistossa Gummeruksenkadulla. Presidentiksi valittiin varatuomari Eero Raevaara. Liittymismaksuksi vahvistettiin 1500 markkaa ja vuosijäsenmaksuksi 3000 markkaa. Poissaolomaksuksi 100 markkaa, joka peritään riippumatta syystä, onko poissaoloon ollut pätevä syy, vaiko ei. Poissaolo voidaan korvata osallistumisella toisen klubin kokoukseen, jolloin korvatusta poissaolosta maksua ei peritä. Varsinainen toiminta alkoi syyskuussa. Päijänteen rotaryklubin perustaminen kohtasi kuitenkin vaikeuksia. Päijänteen rotaryklubin presidentiksi valittu Eero Raevaara sai vastaanottaa 13.10.1958 kirjeen piirin 141 kuvernööriltä Adolf Metzgeriltä, Se sisälsi Zürichin toimiston esimiehen, Walter Panzarin ilmoituksen, ettei hän voi lähettää Päijänteen klubin papereita eteenpäin, koska uuden klubin jäsenistössä on useita henkilöitä, joiden toimipaikka on Jyväskylän klubin alueella. ”Asuinpaikka ei merkitse mitään tässä yhteydessä ” kirjeessä mainittiin. Jäsenluettelo on hänen mielestään sääntöjen vastainen. Tämän jälkeen kirjeessä on luettelo jäsenistä, joiden toimipaikka on vanhan klubin alueella sekä mielipide, että Jyväskylän klubin ei pitäisi päästää noin suurta miesmäärää jäseniään uuteen klubiin. Ongelma saatiin ratkaistua klubien välisen rajan uudelleen määrittelyllä. Vanha klubi pidätti toiminta-alueekseen Asemakatu – Rautatiealue – Tourulantie – G. A. Serlachius Oy:n paperitehtaan alueen ympäri kulkeva tie – Tourulantie – Lohikoskentie – Puistokatu – Jyväskylänkatu (nyk. Yliopistokatu). Tarkistusten jälkeen Päijänteen klubi hyväksyttiin Rotary Internationaliin 31.10.1958. Rotarimerkit jaettiin 7.11.1958 pidetyssä kokouksessa. Usko Herrasen suunnittelema klubin viiri vahvistettiin kokouksessa 28.11.1958.

Kuva 2. Hyväksytyt toimialueen rajat.

Päijänne klubin perustamiseen liittyi toinenkin ongelma. Klubin suorittamaa RI:n jäsenmaksua 428:- Sfr. ei voitu maksaa dollareina, vaan Suomen Pankin mukaan valuuttana piti käyttää Sveitsin frangeja. Tohtori Adolf Metzger kertoi kirjeessään 10.8.1958 saaneensa valuutta-asian kuntoon.

Päijänteen Rotaryt ry päätti juhlistaa klubin syntyä järjestämällä Charter-juhlat Jyväskylän Klubilla 7.12.1958. Jyväskylän Kaupungin Poliisimestarille lähettiin lupa-anomus tanssiaisten järjestämiseen ja aukioloajan jatkamista yhdellä tunnilla 01.00 – 02.00. Kaupungin poliisilaitoksen leimamerkein varustetussa päätöksessä nr. 865/1958 lupa tuli ja huvitilaisuus tulee lopettaa klo 02.00. Päätökseen tyytymätön sai hakea muutosta Vaasan läänin lääninhallitukselta. Charter juhlassa oli mukana 84 henkilöä.

Kuva 3. Charter-juhla 7.12.1958.

KLUBIN TOIMINTAA ENSIMMÄISEN KOLMENKYMMENEN VUODEN AIKANA

Viikkokokoukset pidettiin Jyväskylän Klubin vanhassa puurakenteisessa huoneistossa Gummeruksenkadulla helmikuun loppuun 1962 asti. Tontilla alkoi uudisrakentaminen ja klubi siirtyi tilapäisesti pitämään kokouksiaan Jyväskylä Kauppaseuran huoneistossa Yliopistonkatu 20. Evakon jälkeen palattiin uuteen Jyväskylän Klubin rakennukseen. Klubin henkilökunnan
loma-aikana kokouksia jouduttiin pitämään Jyväshovissa, Raatikellarissa tai Raatihotellissa. Viikkokokousten alkamisaika oli perjantaisin 16.45. kesä-elokuussa klo 12.00. Vuoden 1968 keväällä kokouspäivä muutettiin torstaiksi. Tämä johtui käyttöön tulleista vapaista lauantaipäivistä. Perjantai koettiin hankalaksi kokouspäiväksi.

Kokouksissa käyminen koettiin velvollisuudeksi ja poissaolosta joutui maksamaan sakkoa. Sakkojen perimisessä klubin taloudenhoitajalla oli tuskaisia hetkiä. Eräät klubilaiset kävivät kokouksissa sataprosenttisesti. Kolmenkymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana esimerkiksi Martti Hartalla oli 23 sadan prosentin vuotta ja Heikki Nuoranne keräsi 21 sadan prosentin vuotta.

Kokousten yhteydessä kuultiin kauden aikana noin 30 esitelmävuoroa, koska kesäkuukausina esitelmiä ei pidetty. Esitelmiä pitivät klubin omat jäsenet, joten kullekin tuli esitelmävuoro noin kahden vuoden välein, mutta myös vierailevien rotarien tai asiantuntijoiden esitelmiä. Joskus esitelmät venyivät ylipitkiksi. Kiireisten viikkokokousten sijaan on klubissa otettu käyttöön myös takkaillat, missä pienehköllä joukolla on voitu käydä syventävää keskustelua annetusta aiheesta. Vuonna 1982 nimitettiin tällaisia kokouksia ”noin seitsemän veljeksen takkaillaksi”.

Klubin ensimmäinen Intercity-kokous järjestettiin Jyväskylän Rotaryklubin kanssa jo ennen Charter-juhlaa 24.10.1958. Professori Niilo Mäki esitelmöi YK:n työstä ja merkityksestä. ICkokouksia pidettiin myös vuosina 1961, 1969, 1971, 1972, 1974 ja 1979.

Päijänteen Rotaryklubin jäsen Juhani Aaltio sai kaulaansa piirin 139 governorien vitjat 1.7.1982.

Klubissamme on valittu vuosittain 1961 lähtien nuorisovaihtoasiamies, jonka tehtävänä on hoitaa nuorisovaihtoon liittyvät asiat.

Klubi on tukenut myös avustuksin Vapaussoturien huoltosäätiötyötä, Jyväskylän Sotainvalidit ry:tä, Jyväskylän Vanhainkotiyhdistystä ja Haukkalan lastenpsykiatrista hoitolaitosta. Rotarijärjestöjen 75-vuotisjuhlaprojektina käynnistettiin klubimme toimesta kampanja työpaikkojen hankkimiseksi nuorille. Klubimme sai aikaan 341 työ- tai harjoittelupaikkaa. Eräs klubin projekteista oli kirjakeräys Eskilstunassa asuville suomalaisille, jonka tuloksena luovutettiin noin 700 kirjaa kummikaupunkimme Eskilstunan kirjastolle.

Klubimme toimi myös kummiklubina Jyväskylän neljännelle klubille Tourulan Rotaryklubille. Se perustettiin 17.5.1983. Aiemmin oli perustettu jo Laajavuoren Rotaryklubi vuonna 1970.

Omia vuosijuhlia klubimme on viettänyt täyttäessään kolme vuotta, kymmenen vuotta, kaksikymmentä vuotta ja 25 vuotta. Tuolloin 14.6.1983 vieraili Jyväskylässä RI:n maailmanpresidentti Hiroji Mukasa puolisoineen, neuvotellen piirigovernor Juhani Aaltion kanssa. Klubimme presidenttinä oli tuolloin Tapani Pyörälä.

Viikkokouksen ohjelmaan kuului, että presidentti aloitti kokoukseen jonkinlaisella kevennetyllä jutulla. Esitelmistä tehtiin pöytäkirjaan kirjallinen kooste, tai aineisto luovutettiin klubille. Ne on myös arkistoitu.

Kuva 5. Päijänteen rotaryklubin arkistomapit ensimmäisen 30:n vuoden ajalta ovat Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä.

Päijänteen Rotaryklubi ry:n nimi muutettiin vuonna 2014 tehdyssä sääntöjen muutoksen yhteydessä Jyväskylä-Päijänne Rotaryklubi ry:ksi. Suomen muissakin klubeissa tehtiin vastaava muutos, jotta nimestä ilmenisi klubin sijainti.