![\"\"](\"https:\/\/rotary.fi\/pietaribrahe\/wp-content\/uploads\/sites\/199\/2022\/02\/sari-nurro.jpg\")
Helmikuu on rauhantutkimuksen ja konfliktien ehk\u00e4isyn teemakuukausi. Sari Nurro oli kutsuttu aiheen tiimoilta Raahen klubien yhteiskokoukseen 15. helmikuuta. Sari on yhteiskuntatieteiden maisteri ja toiminut YK:ssa p\u00e4\u00e4sihteerin erityisedustajan avustajana rauhanturvateht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Alla on Sarin kirjoittama tarina Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Puolustusministeri Jyri H\u00e4k\u00e4mies Washingtonissa syksyll\u00e4 2007 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa totesi Suomen vakavimmaksi turvallisuuspoliittiseksi haasteeksi \u201dVen\u00e4j\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4\u201d. Ministeri ennakoi voimapolitiikan paluuta. Viime vuosien kehitys osoittaa, ett\u00e4 arviolla oli katetta.<\/p>\n
Entisen\u00e4 puolustusministeri\u00f6n virkamiehen\u00e4 ensimm\u00e4isen kosketuksen sain Ven\u00e4j\u00e4n hallintoon v. 1997, jolloin osallistuin rauhanturva-asioiden konferenssiin Moskovassa presidentti Jeltsinin hallinnon vieraana. Kansainv\u00e4liselle delegaatiollemme tarjottiin parasta ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 vieraanvaraisuutta Hotelli Ukrainassa ja Bolshoissa. Mieleenpainuvin kokemus oli kuitenkin matka aseistetussa saattueessa rauhanturvakeskukseen Moskovan ulkopuolelle.<\/p>\n
Seuraavana vuonna toimin suurl\u00e4hettil\u00e4s Klaus T\u00f6rnuddin avustajana ulko- ja puolustusministeri\u00f6iden rauhanturvaseminaarin UNSMAS-ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. Suomella oli pohjoismaisen kriisinhallintaseminaarin j\u00e4rjest\u00e4misvuoro Helsingiss\u00e4 ja New Yorkissa. Elettiin hyvien suurvaltasuhteiden aikaa: yli 30 YK:n j\u00e4senmaan korkean tason edustajat saapuivat vieraiksi Helsinkiin. Seminaarissa amerikkalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset osallistujat k\u00e4tteliv\u00e4t toisiaan, tunnelma oli leppoisa.<\/p>\n
Muutin 90-luvun lopulla Tukholman kautta New Yorkiin, jossa ty\u00f6skentelin YK:n p\u00e4\u00e4majan aseriisuntaosastolla. Yll\u00e4tyin Ven\u00e4j\u00e4n rakentavasta toiminnasta YK:ssa. Kylm\u00e4n sodan toimintamallit olivat silti l\u00e4sn\u00e4: ven\u00e4l\u00e4iset diplomaatit eiv\u00e4t osallistuneet kansainv\u00e4lisiin rientoihin.<\/p>\n
2010-luvulta l\u00e4htien USA:n ja Ven\u00e4j\u00e4n suhteet ovat j\u00e4\u00e4htyneet entisest\u00e4\u00e4n. YK-kollegani kertovat, ett\u00e4 USA ei aina my\u00f6nn\u00e4 G4-diplomaattiviisumeita YK:n p\u00e4\u00e4majaan tuleville ven\u00e4l\u00e4isille.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n tyytym\u00e4tt\u00f6myys l\u00e4nsimaita kohtaan alkoi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 v. 2002. Ven\u00e4j\u00e4n tyytym\u00e4tt\u00f6myyteen vaikutti USA:n vet\u00e4ytyminen kahdenv\u00e4lisest\u00e4 ohjussopimuksesta (Anti-Ballistic Missile Treaty) kes\u00e4ll\u00e4 2002. Samana vuonna Prahan huippukokouksen julkilausumassa NATO-maat kertoivat aloittavansa projektin Eurooppaan sijoitettavasta ohjuspuolustusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Ohjuspuolustusj\u00e4rjestelm\u00e4 ja ABM-sopimuksesta irtautuminen olivat silloisen USA:n puolustusministeri Rumsfeldtin kaksi lempihanketta. Ven\u00e4j\u00e4 oli raivoissaan, koska sille aseriisunta- ja valvontasopimukset ovat strategisen suurvaltatasapainon tae.<\/p>\n
USA:n aloittama sota Irakissa v. 2003 sementoi suurvaltaristiriidat. Ven\u00e4j\u00e4 ymm\u00e4rsi amerikkalaisten Afganistaniin v. 2001 aloittamaa sotaretke\u00e4 9\/11 terroristi-iskujen j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kohdistuneiden tsetseenikapinallisten iskujen vuoksi. Irakin sotaa Ven\u00e4j\u00e4 piti kansainv\u00e4lisen lain vastaisena. Ven\u00e4j\u00e4n YK-politiikkaa johti tuolloin suurl\u00e4hettil\u00e4s Sergei Lavrov.<\/p>\n
Sergei Lavrovista tuli ulkoministeri v. 2004. Lavrov on taitava diplomaatti, joka ulkoministerin\u00e4 on jatkanut samaa armotonta linjaa kuin YK:n turvallisuusneuvostossa.<\/p>\n
Lavrovin ulkoministerikaudella Ven\u00e4j\u00e4n toimintatavaksi on vakiintunut peilata toimia reaktioksi l\u00e4nnen toimiin. Ven\u00e4j\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 l\u00e4nsimaita globaalin tai l\u00e4hialueen turvallisuuden heikent\u00e4misest\u00e4, ep\u00e4tasapainon luomisesta, josta syyst\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n on vastattava aggressioon, ryhdytt\u00e4v\u00e4 toimiin etujensa puolustamiseksi. Turvattomuuden kokemus on mielenkiintoinen, koska Ven\u00e4j\u00e4 on kaikilla mittareilla l\u00e4hialueensa ainut suurvalta ml. ydinsulkusopimuksessa tunnustettu ydinasevaltio.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministeri Lavrov noudattaa Irakin sodan aikana vakiintunutta ja ilmeisen toimivaksi havaittua \u201dh\u00e4mmenn\u00e4, hajoita, hallitse\u201d -linjaa. Lavrovin ETYJ-maille l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kirjeess\u00e4 turvallisuustakuista on tyypillisi\u00e4 ristiriitaisuuksia. Lavrovin pokka kest\u00e4\u00e4 vaatia EU- ja NATO-mailta, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset j\u00e4senmaat eiv\u00e4t saisi koordinoida vastauksia kesken\u00e4\u00e4n. Ven\u00e4j\u00e4 vetoaa ETYJ-periaatteeseen, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n valtio ei saisi vahvistaa turvallisuuttaan toisten valtioiden kustannuksella ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Naton laajentumisen rikkovan periaatetta vastaan. Toimiaan Ukrainassa Ven\u00e4j\u00e4 ei pid\u00e4 toisen valtion kustannuksella tapahtuvaksi ep\u00e4stabiiliuden luomiseksi.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n toimissa heijastuu menetetyn globaalin valta-aseman kipu. Se on YKn kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksill\u00e4 sijalla 52. Moskovassa saattaa olla superrikkaita enemm\u00e4n kuin New Yorkissa, silti 12 entisiin Varsovan liiton maihin kuuluneista alueista on Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 korkeammalla sijalla UNDPn inhimillisen kehityksen indeksill\u00e4. Entiset it\u00e4blokin maat ovat halunneet integroitua l\u00e4nteen ja maiden kansalaiset ovat hy\u00f6tyneet poliittisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti l\u00e4ntiseen arvoyhteis\u00f6\u00f6n ja talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n l\u00e4hentymisest\u00e4. Ukrainan irtautumispyrkimykset Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja halu integroitua l\u00e4nteen ilmiselv\u00e4sti \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4t Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n suuruutta haikailevia, ja tuskin v\u00e4hiten siksi ett\u00e4 Ukraina oli toiseksi suurin entisist\u00e4 neuvostotasavalloista. Ajatusleikkin\u00e4 on verrannollinen, jos Iso-Britannia EU:n lis\u00e4ksi haluaisi erota my\u00f6s NATO:sta.<\/p>\n
Toinen maailmansota my\u00f6s selitt\u00e4nee nyky-Ven\u00e4j\u00e4n toimia Ukrainassa. Hitlerin Saksa sitoi Ukrainan tiukasti itseens\u00e4. 2010-luvulla Saksan johtama EU on tukenut Ukrainan l\u00e4nsipyrkimyksi\u00e4. Krimin niemimaa on viime vuosina ollut kiistan aihe Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 Mustanmeren laivastotukikohdan ja Sevastopolin vuoksi. Taustalla historia, jossa Krim liitettiin Ukrainaan v. 1954 NL:n kommunistisen puolueen p\u00e4\u00e4sihteerin aloitteesta.<\/p>\n
Minulla ei ole vastausta kysymykseen Ven\u00e4j\u00e4n tavoitteista Ukrainassa ja kuinka pitk\u00e4lle se on valmis menem\u00e4\u00e4n. Ven\u00e4j\u00e4n vahakasvoinen valtiojohto ei ehk\u00e4 ole viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt. 2010-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n turvallisuuspolitiikan huomionkipeydest\u00e4 – koepalloilla l\u00e4nnen yhten\u00e4isyyden testaaminen ja h\u00e4mmennyksen aiheuttaminen – on tullut vaarallinen itsetarkoitus.<\/p>\n
Vuosituhannen vaihteessa YK:n p\u00e4\u00e4majan aseriisuntaosastolla hoidin Pohjois-Korean ydinohjelmadeski\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n suurvaltapolitiikka muistuttaa Pohjois-Koreaa, joka alkoi kirist\u00e4\u00e4 l\u00e4nsimaita neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n ydinaseohjelmalla vuosituhannen vaihteessa, kun maan sis\u00e4inen tilanne k\u00e4rjistyi. Ven\u00e4j\u00e4nkin tilanne saattaa olla vaikeutumassa eri syist\u00e4: 1. koronatilanne, tartuntoja jopa yli 100 000 p\u00e4ivitt\u00e4in sek\u00e4 historiallisen korkea kuolleisuus; 2. valtiojohdon toimia kyseenalaistava kansalaisyhteiskunta; 3. raaka-aineiden, erityisesti \u00f6ljyn hinnannousu ja enn\u00e4tyssuuri valuuttavaranto hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t poliittista eliitti\u00e4, mutta heikkenev\u00e4 rupla lis\u00e4\u00e4 kansalaisten tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja heikent\u00e4\u00e4 ostovoimaa. Yksityisen p\u00e4\u00e4oman virta ulkomaille on suuri.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n joukkokeskitykset Ukrainan rajoilla saattavat peilata Ven\u00e4j\u00e4n \u00e4rtymyst\u00e4 rajojensa l\u00e4hell\u00e4 harjoittelevasta NATO:sta. NATO-mailla oli iso sotaharjoitus lokakuussa ja maaliskuussa alkaa harjoitus Norjassa. 2000-luvun kantona kaskessa on pysynyt ohjuskilpij\u00e4rjestelm\u00e4, jota NATO on suunnitellut Eurooppaan. J\u00e4rjestelm\u00e4n toimeenpanoa on hidastanut NATO-maiden kansalliset s\u00e4\u00e4st\u00f6t. Ven\u00e4j\u00e4n viimeaikaiset toimet saattavat kuitenkin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 eurooppalaiset NATO-liittolaiset ohjuskilven t\u00e4rkeydest\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4ysj\u00e4senyyden kannatusta NATO:n eurooppalaisissa kumppanimaissa kuten Suomessa ja Ruotsissa.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n puolustusministeri\u00f6 kertoi viikko sitten aloittaneensa suurimman kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisen sotaharjoituksen 140\u00a0000 sotilaalla yhdess\u00e4 Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. Harjoituksen on kerrottu p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n 20. helmikuuta. Onko kyse harjoituksesta, sotatoimista, It\u00e4-Ukrainan separatistialueiden irrottamisesta vai jostain muusta, tarina ei viel\u00e4 kerro.<\/p>\n","protected":false},"template":"","class_list":["post-2229","ajankohtaiset","type-ajankohtaiset","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n