[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22″][et_pb_row _builder_version=”3.25″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.25″ custom_padding=”|||” custom_padding__hover=”|||”][et_pb_text admin_label=”Teksti” _builder_version=”4.4.8″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” hover_enabled=”0″]<\/p>\n
<\/p>\n <\/p>\n GSE-MATKA 1987 ROTARYPIIRIIN 561\u00a0 – Seppo Takamaa<\/strong><\/p>\n Vakinaisesta palveluksesta reserviin 1.7.1987 siirrytty\u00e4ni sain hienon tilaisuuden toimia Rotarypiirien 138 ja 140 yhteistoimin Rotarypiiriin 561 (USA, Midwest) l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4n GSE-vaihto-oppilasryhm\u00e4n team leaderina.<\/p>\n Pelin henki oli se, ett\u00e4 ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli vapaat k\u00e4det valita piirist\u00e4 140 kolme ja ottaa mukaan piirist\u00e4 138 kaksi vaihto-oppilasta, joiden kaikkien tuli olla ammattiinsa jo valmistuneita ja englantia v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tyydytt\u00e4v\u00e4sti osaavia nuoria miehi\u00e4.\u00a0 Valitsin tiukalla seulalla 140 piirin 16:sta halukkaasta kolme matkaan l\u00e4htij\u00e4\u00e4, jotka olivat valuutta-asiat hallitseva ekonomi Jouko Jama Rovaniemelt\u00e4, elektroniikkaspesialisti DI Risto Korva Raahesta ja tekstiili-insin\u00f6\u00f6ri Esa Leppilampi, verraton showmies Ylivieskasta sek\u00e4 hyv\u00e4ksyin omalta osaltani ryhm\u00e4\u00e4n naapuripiirin esitt\u00e4m\u00e4t kaksi vaihto-oppilasta eli mets\u00e4insin\u00f6\u00f6ri Kaj Finnen, kuopuksemme fr\u00e5n Nykarleby sek\u00e4 rehtori Ky\u00f6sti H\u00e4rk\u00f6sen ja h\u00e4nen kitaransa Alavudelta, erinomaisia valintoja kaikki.<\/p>\n Resurssit olivat tuohon aikaan OK; edustusvaatteet valitsimme Oulusta ja kummaltakin rotarypiirilt\u00e4 saimme melko runsaat taskurahat. Matkaan l\u00e4hdettiin kotipaikkakunnilta 30.9. ja Helsinki-Vantaalta 1.10. Finnairin DC-10:ll\u00e4 JFK:n kent\u00e4lle New Yorkiin (kapteeni Urmaksen 500. Atlantin ylitys). Vuorokausi kului NY:ssa Manhattania ihmetellen ja mm. WTC.n toisella huipulla kaupunkia katsellen sek\u00e4 China Townissa makoisasta viinist\u00e4 ja ankka-ateriasta nautiskellen. Aamulla La Guardian kent\u00e4lle, josta oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 lent\u00e4\u00e4 samantien ensimm\u00e4iseen m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4n Sioux Fallsiin. L\u00e4ht\u00f6mme kariutui kuitenkin jo startissa DC-ysimme toisen moottorin hajotessa voimakkaasti pamahtaen, mutta onneksemme nousukiidon alkuvaiheessa, josta kuitenkin seurasi kiusallisia viiv\u00e4styksi\u00e4 SF:n lentokent\u00e4lle jo tuolloin matkalla olleille vastaanottajillemme.<\/p>\n Vierailimme\u00a0 561-piirin Etel\u00e4-Dakotassa, Iowassa ja Minnesotassa sek\u00e4 allemerkinnyt Ky\u00f6stin kanssa my\u00f6s yhden viikonlopun tuohon rotarypiiriin kuulumattomassa Wyomingissa. Etel\u00e4-Dakotan matkakohteina olivat osavaltion p\u00e4\u00e4kaupunki Pierre ja seitsem\u00e4n muuta kaupunkia. Iowassa vierailimme ainoastaan Le Marsissa ja Minnesotan Luvernessa viivyimme viimeiset pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4.Tutustuimme mm.SD:n yliopistoasioihin, sairaalatoimeen usealtakin kantilta, sahateollisuuteen ja varsinkin maatalouteen, eritt\u00e4in mittavaan turismiin, amerikkalaiseen jalkapalloon, muutamiin ikivanhoihin saluunoihin ja per\u00e4ti surkeaan saunakulttuuriin.Talousoppiakin saimme jopa kantap\u00e4\u00e4n kautta, sill\u00e4 Wall Streetin p\u00f6rssit j\u00e4rkkyiv\u00e4t pahan kerran juuri matkamme aikana!<\/p>\n Etel\u00e4-Dakotassa vierailun kohokohtia olivat Black Hillsin alue kaikkinensa ja sen lilliputti rotaryklubi Custerissa (Little Big Hornin taistelussa 1876 kaatuneen ”kenraali” G.A. Custerin kotikyl\u00e4), Pine Ridgen sioux-intiaanireservaatti, Wounded Knee ja kuulun intiaanip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Punaisen Pilven hauta ja h\u00e4nen heimonsa perilliset sek\u00e4 Pierren l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijaitseva biisonifarmi, jossa laidunsin kolmisen tuhatta puhvelia (farmilla oli kuvattu mm. Kevin Costnerin elokuva Tanssii susien kanssa), Rapid Cityn Mt. Rushmoren kylkeen hakatut presidenttien p\u00e4\u00e4t ja Ellsworth Air Base B-52- ja B-2B -pommikoneineen. Deawoodissa k\u00e4vimme tietenkin saluunassa n:o 10, jossa Hurja-Bill Hickok ammuttiin korttip\u00f6yt\u00e4\u00e4n k\u00e4dess\u00e4\u00e4n kaksi mustaa \u00e4ss\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kolme kasia (”dead man`s hand”) sek\u00e4 tuon Wild Billin ja yht\u00e4 hurjap\u00e4isen Calamity-Janen vierekk\u00e4iset haudat.<\/p>\n Asuimme yksin tai kaksin 9-11 perheess\u00e4 ja mennen tullen ainoastaan pari y\u00f6t\u00e4 hotellissa. Jostakin syyst\u00e4\u00a0 – kahta poikkeusta lukuunottamatta – kaikki allemerkinneen is\u00e4nn\u00e4t olivat el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, jotka harrastivat mets\u00e4styst\u00e4 ja\/tai mets\u00e4styskoiria, ja tottakai viikonloput – heti kirkonmenojen j\u00e4lkeen – mets\u00e4stimme ja pari kertaa my\u00f6s kalastimme haukia ja kuhia mm. Missourista eli intiaanien ”suuresta mutajoesta”. Ratsastin useita kertoja ja teimme my\u00f6s ryhm\u00e4mme kanssa koko p\u00e4iv\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n ratsastusretken preerialle. Kaiken kaikkiaan vierailimme ja esiinnyimme 12 rotarykokouksessa ja muutamissa muissa tapaamisissa, joista vaikuttava oli 2. maailmansodan Veteran`s Dayn vietto\u00a0 9. marraskuuta Wagnerissa, jossa hoidimme mallikkaasti oman osamme. Kotiin palasimme 16.11. eli matkamme kesti paria p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vaille seitsem\u00e4n viikkoa.<\/p>\n Summa summarum: matka oli k\u00e4ymisen arvoinen. Siit\u00e4 viel\u00e4kin suurkiitos piirikuvern\u00f6\u00f6reillemme Stig-G\u00f6ran Gussander (D-1380) ja Erkki Forsberg (D-1400) ja tietenkin DG Nels Olsenille (D-561) sek\u00e4 mainiolle yhteysrotarillemme Charles ”Chuck” Schroyerille ja h\u00e4nen Bonny-puolisolleen, jotka molemmat sittemmin vierailivat Kauhavalla sek\u00e4 tottahan toki my\u00f6s mainion GSE-teamimme jokaiselle j\u00e4senelle!<\/p>\n <\/p>\n GSE-matkailua\u00a0 –\u00a0 Veli-Matti Heinijoki<\/strong><\/p>\n Ensimm\u00e4isen GSE-matkan tein ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 1982. Hain ryhm\u00e4n j\u00e4seneksi Ilmasotakoulun johtajan Pertti Tapanaisen aloitteesta. Aikanaan tuli ilmoitus, ett\u00e4 minut oli valittu ryhm\u00e4\u00e4n, jonka johtajana toimi PDG Eero Yrj\u00f6nen Oulusta. Matka suuntautui Yhdysvaltoihin Coloradon, Wyomingin ja Nebraskan osavaltioiden alueella sijaitsevaan piiriin. Ryhm\u00e4n muita j\u00e4seni\u00e4 olivat Sven Rosendahl Kristiinankaupungista, Hannu Hernesniemi ja Ilkka Yliniemi Oulusta sek\u00e4 Tapio H\u00e4nninen Rovaniemelt\u00e4.<\/p>\n Reissu avasi minulle Rotaryn maailman ja palvelun ihanteen sek\u00e4 oven Kauhavan klubin j\u00e4seneksi. Matka sis\u00e4lsi vankan annoksen tietoa Yhdysvaltojen yhteiskunnasta ja talouden rakenteista ja kasvatti meit\u00e4 kansainv\u00e4lisyyteen. Oman porukkamme se hitsasi yhteen niin tiiviisti, ett\u00e4 viel\u00e4 nytkin pid\u00e4mme yhteytt\u00e4. Itseni lis\u00e4ksi piirikuvern\u00f6\u00f6rein\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 ovat toimineet Eero Yrj\u00f6nen sek\u00e4 Tapio H\u00e4nnien ja Sven Rosendahl on hoitanut apulaiskuvern\u00f6\u00f6rin teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n Toisen kerran GSE- teht\u00e4v\u00e4t kutsuivat minua 1995. T\u00e4ll\u00e4 kertaa toimin ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4n\u00e4. Ryhm\u00e4n j\u00e4senin\u00e4 matkasivat Kanadan Ontarioon ja Yhdysvaltojen Michiganiin Markku Parkkisenniemi Rovaniemelt\u00e4, Nils Enlund Vaasasta, Matti Martikainen Oulusta ja Hannu Vainionp\u00e4\u00e4 Kauhajoelta. Olin toimnut useiden vuosien ajan piirimme GSE-asiamiehen\u00e4 ja nyt oli hieno p\u00e4\u00e4st\u00e4 katsomaan \u201dkent\u00e4lle\u201d, miten Rotaryn ohjelmat toteutuvat. Is\u00e4nn\u00e4t olivat laatinet meille hienon ja hy\u00f6dyllisen ohjelman ja omat poikamme vetiv\u00e4t roolinsa Suomen l\u00e4hettil\u00e4in\u00e4 upeasti. Er\u00e4s sen matkan merkitt\u00e4vist\u00e4 tuliaisista oli pelastushelikopteritoiminnan idea Ouluun Matti Martikaisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n GSE MATKA KEV\u00c4\u00c4LL\u00c4 1998 POHJOISEEN ALABAMAAN\u00a0 \u00a0–\u00a0 Carl-Gustav Karling<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Minut valittiin teamleaderiksi pohjoiseen Alabamaan suuntautuvaan GSE – matkaan. Muut osallistujat olivat Tuula Kangas Oulusta, Klaus Erbisman Uudestakaarlepyyst\u00e4, Pekka Raunio Raahesta sek\u00e4 Timo Kytt\u00e4 Vaasasta<\/p>\n Piirin 6860 GSE komitea oli suunnitellut ohjelman.\u00a0 Saimme hienon painetun lehtisen etuk\u00e4teen, jonka avulla me saatoimme valmistautua matkaan ja perheemme pystyi seuraamaan miss\u00e4 olimme milloinkin. Ohjelma piti paikkaansa paikkakuntien osalta miss\u00e4 liikuimme, mutta yksityiskohtiin tuli jatkuvia muutoksia. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 koska ohjelmalehtinen oli\u00a0 painettu hyviss\u00e4 ajoin ennen matkaa.<\/p>\n Matkustimme kotipaikkakunnistamme Helsingin Lentoasemalle jossa tapasimme. V\u00e4lilaskut olivat New Yorkissa, Washingtonissa ja Atlantassa jonka j\u00e4lkeen saavuimme Birminghamiin, joka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4mme.<\/p>\n Ensimm\u00e4iset kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietimme hotellissa Birminghamissa tottuaksemme aikamuutokseen. Olimme viel\u00e4 viikon samassa kaupungissa ja vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen alkoi vierailut muihin Alabaman paikkakuntiin.<\/p>\n K\u00e4vimme Decaturissa, Huntsvilless\u00e4, Florensissa ja Sheffildiss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 vierailut kestiv\u00e4t kaksi ja puoli viikkoa, jonka j\u00e4lkeen vietimme kolme vapaap\u00e4iv\u00e4\u00e4 Smith Laken rannalla er\u00e4\u00e4n paikallisen rotarin huvilassa.<\/p>\n Vapaa-aikamme j\u00e4lkeen matka jatkui Jasperiin, Annistoniin, Oxfordiin, Fort Payneen ja Alexander Cityyn. Alex Cityst\u00e4 teimme vierailun Montgomeryyn. Vierailu p\u00e4\u00e4ttyi Tuscaloosassa piirikonferenssin merkeiss\u00e4.<\/p>\n Kotimatka tapahtui Birminghamista p\u00e4invastaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 aina kotikent\u00e4lle Vaasaan.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 viisi viikkoa olivat t\u00e4ynn\u00e4 ohjelmaa ja informaatiota. Koska vierailimme usealla paikkakunnalla ja tapasimme paljon ihmisi\u00e4 ja esitt\u00e4ydyimme joka paikkakunnalla useassa klubissa, oli mukavaa my\u00f6s joskus viett\u00e4\u00e4 vapaa-aikaa aivan omassa joukossa. Vaikka ohjelma oli eritt\u00e4in mielenkiintoinen ja kaikki tapaamamme ihmiset mukavia on tarpeen v\u00e4lill\u00e4 rentoutua omissa oloissa.<\/p>\n Meill\u00e4 oli viisi nk. ammattip\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin tutustuimme omaa ammattia l\u00e4hell\u00e4 oleviin toimintoihin. Minulle oli j\u00e4rjestetty tutustuminen National Air Guardiin, sek\u00e4 lent\u00e4minen pienell\u00e4 kuusipaikkaisella kaksimoottorikoneella. Lis\u00e4ksi sain tutustua kunnallisiin organisaatioihin monella paikkakunnalla ja tavata monta pormestaria (Mayor ) ja valtuutettua. Vierailin my\u00f6s muutamalla poliisi-. ja pelastusasemalla.<\/p>\n Esitelty\u00e4ni GSE ryhm\u00e4mme Birminghamissa kokoontuneelle kaupunginvaltuustolle, sain vastaanottaa kaupungin avaimet.<\/p>\n Meill\u00e4 oli kullakin yksitoista is\u00e4nt\u00e4perhett\u00e4. Alabamalaiset ovat eritt\u00e4in vieraanvaraiset ja kohteliaat. Alkuun se tuntui jopa liioitellulta, mutta totuimme pian siihen. T\u00e4st\u00e4 v\u00e4litt\u00f6myydest\u00e4 johtuen oli varsin helppo tutustua perheisiin ja muihin is\u00e4ntiin.<\/p>\n Talot joissa asuimme olivat yleisesti ottaen suuret ja mukavat ja l\u00e4hes aina oli huoneen yhteydess\u00e4 oma kylpyhuone. Iltaisin oli mielenkiintoisia keskusteluja is\u00e4ntien kanssa ja varsin usein oli j\u00e4rjestetty grilli-iltoja tai illanistujaisia.<\/p>\n Meid\u00e4t kohdeltiin hyvin, miss\u00e4 tahansa olimmekin. Saavuttuani Suomeen ja lev\u00e4tty\u00e4ni hieman sek\u00e4 toivuttuani aikaerosta, olin kohta valmis tekem\u00e4\u00e4n uuden vastaavan matkan.<\/p>\n <\/p>\n TASAPAINOILUA KANADASSA\u00a0 –\u00a0 Evl (evp) Ilkka Peura<\/strong><\/p>\n GSE vaihto piiriin 5550 Kanadassa 6.5.-3.6.2009<\/p>\n Syksyll\u00e4 2008 aloitin GSE-vaihdon valmistelut piirimme GSE-koordinaattorin Jaakko Panulan mahtavalla tuella. Jaakko oli aikanaan ollut itse ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 ja my\u00f6hemmin johtajana, joten h\u00e4nell\u00e4 oli kokemusta eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Valmisteluissa esimerkiksi viiden ihmisen aikataulujen sopiminen kiireisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4nrytmiss\u00e4 oli jo sin\u00e4ns\u00e4 haastavaa.<\/p>\n Olin etuoikeutettu, kun minut otettiin ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4ksi valinnan j\u00e4lkeen varsinaisen valintaryhm\u00e4n j\u00e4seneksi: \u201dSin\u00e4h\u00e4n sinne sen ryhm\u00e4n kanssa l\u00e4hdet, emmek\u00e4 me.\u201d sanoin arvostamani kuvern\u00f6\u00f6ri Pentti Silvennoinen . Esimerkiksi kanadalaisen ryhm\u00e4n johtaja n\u00e4ki ryhm\u00e4n j\u00e4senet ensimm\u00e4isen kerran ensimm\u00e4isess\u00e4 koulutustilaisuudessa eik\u00e4 h\u00e4nen mielipidett\u00e4\u00e4n kysytty valintojen suhteen ollenkaan. Kannustan piiri\u00e4mme edelleen ottamaan ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4n mukaan valintoihin.<\/p>\n Ryhm\u00e4llemme oli mukavaa se, ett\u00e4 tapasimme kanadalaisen ryhm\u00e4n Suomessa ennen omaa matkaamme. Perheeni majoitti ryhm\u00e4n johtajan, Gailmarie Andersonin, kun he vierailivat Kauhavan klubissa. Vastavuoroisesti asuin Gailmarien luona Melfortissa \u2013 ihan kuin olisi vieraillut vanhan tutun luona. Kanadalainen ryhm\u00e4n oli pit\u00e4nyt huolta siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n kotikaupungeissaan meit\u00e4 huomioitiin erityisesti.<\/p>\n Lennot Winnipegiin ja takaisin olivat perinteisesti halvimman tavan mukaan tilattu: matkan kesto oli noin 30 tuntia suuntaansa. Perill\u00e4 meit\u00e4 odottikin l\u00e4mmin vastaanotto ja vajaan 3000 km:n autoajelu kahdeksassa eri paikassa: Ontariossa Kenora – Manitobassa Gimli ja Neepawa \u2013 Saskachewassa Regina, Melfort, Saskatoon ja Prince Albert. Lopuksi matkustimme 10 tuntia Winnipegiin piirikonferenssiin.<\/p>\n Perheiss\u00e4 asuminen on GSE-vaihdon suola. Vaikka onkin hieman raskasta vaihtaa perhett\u00e4 kolmen \u2013 viiden p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein ja aloittaa j\u00e4lleen \u201dvirke\u00e4n\u00e4 ja innostuneena\u201d, ei t\u00e4m\u00e4 haittaa kunhan pit\u00e4\u00e4 oman asenteensa kohdallaan. Kanadalaisten el\u00e4m\u00e4nrytmiss\u00e4 ja tavoissa ei h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4nyt erilaisuus vaan samanlaisuus. Esimerkiksi kun tullaan kotiin, otetaan keng\u00e4t pois jalasta.<\/p>\n Kanadalaiset is\u00e4nt\u00e4mme olivat hyvin rentoja ja avoimia sek\u00e4 aidosti kiinnostuneita Suomesta ja suomalaisuudesta. Yleisimm\u00e4t kysymykset oman maamme esittelyn j\u00e4lkeen olivat: \u201dKuinka korkea verotus Teill\u00e4 on noin kattavien terveydenhoitopalveluiden ja ilmaisen sek\u00e4 tuetun opiskelun vuoksi?\u201d sek\u00e4 \u201dOnko varusmiespalvelus pakollinen my\u00f6s naisille?\u201d. Spontaanit aplodit sai poikkeuksetta ryhm\u00e4mme j\u00e4sen Epec Oy:n ATK-manageri Ville Ahola esitelless\u00e4\u00e4n Suomesta itselleen t\u00e4rke\u00e4n asian: veteraanien arvostuksen sek\u00e4 oman isois\u00e4ns\u00e4 Johan Aarne Einari Aholan, Mannerheimin ristin ritarin numero 71.<\/p>\n Muut ryhm\u00e4mme j\u00e4senet olivat Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun kielten opettaja Karin Bj\u00f6rkstrand, Vaasan Yliopiston tutkija Henna Jyrinki ja Suomen Yritt\u00e4j\u00e4opiston tutkija Petra Kuismanen.<\/p>\n Kanadalainen rotarius keskittyy kokemuksieni mukaan hyvin painokkaasti hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen. Jokaisella klubilla on oma projekti johonkin kehitysmaahan. Naisten osuus j\u00e4senist\u00f6ss\u00e4 on huomattavasti suurempi, kuin Suomessa. Is\u00e4nt\u00e4mme h\u00e4mm\u00e4steliv\u00e4t, kun jouduin vastaamaan heid\u00e4n kyselyihins\u00e4 kotiklubini naisj\u00e4senist\u00e4: nolla. \u201dKuinka voitte kehitt\u00e4\u00e4 j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4nne ja jatkaa t\u00e4ll\u00e4 tavalla?\u201d he kysyiv\u00e4t. Totesin, ett\u00e4 muutama klubi piirist\u00e4mme on jo joutunut lopettamaan j\u00e4senist\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 sek\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hetess\u00e4. Hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kanadalaisille klubeille oli osallistua polion h\u00e4vitt\u00e4miseen maapallolta. T\u00e4st\u00e4 voisimme ottaa oppia.<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_button button_url=”https:\/\/rotary.fi\/kauhavarc\/mita-teemme\/yhteiset-projektit\/” button_text=”Takaisin” button_alignment=”center” admin_label=”Takaisin projekteihin painike” _builder_version=”4.4.8″ custom_margin=”40px||40px||false|false”][\/et_pb_button][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u00a0 Klubilaistemme muistoja GSE-toiminnasta N\u00e4m\u00e4 kirjoitukset on aiemmin julkaistu Kauhavan Rotaryklubin 50-V historiikissa GSE-MATKA 1987 ROTARYPIIRIIN 561\u00a0 – Seppo Takamaa Vakinaisesta palveluksesta reserviin 1.7.1987 siirrytty\u00e4ni sain hienon tilaisuuden toimia Rotarypiirien 138 ja 140 yhteistoimin Rotarypiiriin 561 (USA, Midwest) l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4n GSE-vaihto-oppilasryhm\u00e4n team leaderina. Pelin henki oli se, ett\u00e4 ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli vapaat k\u00e4det valita […]<\/p>\n","protected":false},"author":16,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-3265","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n
<\/strong>N\u00e4m\u00e4 kirjoitukset on aiemmin julkaistu Kauhavan Rotaryklubin 50-V historiikissa<\/em><\/p>\n