Suomi on menestynyt avoimessa globaalissa taloudessa, mutta hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää tällä hetkellä liian alhaisen työllisyysasteen nostoa, totesi kansanedustaja Lauri Ihalainen rotareille 16. helmikuuta. Hän esitteli 100 vuotta täyttävän Suomen menestystekijöitä, tämän päivän haasteita ja ratkaisuvaihtoja yhteiskunnan osa-alueilla.

Ihalainen korosti luottamusta ja yhteistyötä kansallisena menestystekijänä suurten yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisussa. Suomessa kaikki kyvyt on otettu käyttöön tasa-arvoisen koulujärjestelmän avulla. Kaiken kaikkiaan Suomi on ollut globaalissa taloudessa voittajien puolella. Älykkäänä sopeutujana Suomi on löytänyt oman paikkansa kansainvälisessä työnjaossa. Avoimuus ja vientiin perustuva talous ovat olleet Suomelle eduksi.

Ihalainen loi katsauksen Suomen haasteisiin ja painotti korkean työllisyysasteen merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan pohjana. Nykyinen työllisyysaste ei ole riittävä. Työttömyyden alentaminen ja työllisyysasteen nostaminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen ovat keskeisiä haasteita. Elinkeinoelämän nykytilanteesta hän totesi, että vientisektori on vaisua, vientipohja kapea ja suomalaisten tuotteiden kysyntä riittämätöntä. Korkean jalostusasteen tuotteiden vienti on hiipunut osittain Nokian matkapuhelinliiketoiminnan alasajon vuoksi. Lisäksi PK-yritysten vientitoiminta on riittämätöntä.

Haasteista huolimatta elinkeinoelämässä on tapahtunut myönteistä kehitystä ja kokonaistyöttömyys on laskenut, osittain telakoiden ja autoteollisuuden hyvien tilauskantojen, metsäteollisuuden uudistumisen ja biotalouden vuoksi. Ihalainen esitti ratkaisuvaihtoehtoina kasvun vauhdittamisen ja vientivetoisen kasvun edellytysten parantamisen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta ja Tekesin määrärahoja tulisi kasvattaa, jotta kasvun pitkäntähtäimen edellytyksiä vahvistettaisiin.

Tuottavuutta tulisi nostaa kaikilla aloilla koulutuksen, uuden teknologian käyttöönoton ja organisaatioiden johtamisen kehittämisen kautta. PK-yritysten toimintaedellytyksiä voisi parantaa esim. arvonlisäveron alarajahuojennukseen liittyvän liikevaihtorajan noston ja työllistämistuen kautta. Hän päätti puheenvuoronsa kertomalla nuorisotyöttömyyden haasteista ja viittasi äskettäin julkaistuun selvitykseen, jonka mukaan suuri joukko nuoria aikuisia ei ole työssä eikä koulutuksessa. Heillä on usein koulutuksena vain peruskoulu, vaikka kaikille tarvittaisiin vähintään toisen asteen koulutus

Share This