Vuosi 2016 oli ennätyksellisen lämmin. Jos tämä on seurausta ilmastonmuutoksesta, voidaanko näitä muutoksia ehkäistä? Kansainvälisten ilmastosopimusten valmistelua ja toimeenpanoa läheltä seurannut ympäristöneuvos Jaakko Ojala kertoi rotareille torstaina 2.2.2017 ilmastonmuutosten taustalla olevista ilmiöistä, niiden seurauksista ja kansainvälisissä sopimuksissa ehkäisyä varten asetetuista tavoitteista. Hän totesi, että muutosten hillinnässä on jo saatu aikaan hyviä tuloksia esimerkiksi otsonikadon osalta, mutta aikaa peruuttamattomien muutosten ehkäisyyn ei ole paljon.

Nyt eläkkeellä oleva ympäristöneuvos Jaakko Ojala on toiminut kauppa- ja teollisuusministeriössä ja ympäristöministeriössä. Hän on seurannut läheltä kansainvälisten ilmastosopimusten kuten Rio 1992, Pariisi 2015 ja Marrakech 2016 valmistelua, päätöksiä ja toimeenpanoa.

Ojala kertoi, että kasvihuoneilmiö on ollut aina olemassa. Uutta on ihmisen toiminnan ja suuren väestönlisäyksen aiheuttama tasapainon rikkoutuminen. Vuonna 2016 maapallo oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna 1,1 astetta lämpimämpi ja kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli ennätyksellisen suuri. Vuonna 1988 perustettu YK:n UNEPin ja maailman ilmatieteen järjestön WMOn tukema kansainvälinen paneeli IPCC on koonnut tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta ja laatinut yhteenvetoraportteja 7 vuoden välein. Ilmiöstä ja sen seurauksista on siten olemassa korkeatasoista ja kiistatonta tieteellistä tietoa.

Kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteena on sopeutua muutoksiin ja estää peruuttamattomat vaikutukset ilmastoon ja ilmakehään. Pariisin sopimus tuli voimaan lokakuussa 2016. Siinä kaikki maat ovat mukana kestokykyjensä mukaisesti. Kukin osapuoli päättää itse toimistaan. Toimenpiteitä ovat vähäpäästöiset kehityspolut, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiakulutuksen vähentäminen ja hiilivapaan talouden luominen. Suomessa on ryhdytty jo aiemmin toimenpiteisiin laatimalla ilmastolaki sekä ilmasto- ja energiastrategia. Lisäksi suomalainen tiedeyhteisö on mukana kansainvälisessä toiminnassa. Toimenpiteiden seurauksena Suomen kasvuhuonepäästöt ovat laskeneet vuoden 2004 jälkeen.

Share This