[et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio – yl\u00e4kuva” module_class=”jumbotron-page” _builder_version=”4.27.4″ background_image=”https:\/\/rotary.fi\/d1420\/wp-content\/uploads\/sites\/183\/2026\/03\/maisema-2.jpg” background_position=”top_center” global_colors_info=”{}”][et_pb_row module_class=” et_pb_row_fullwidth et_pb_row_fullwidth” _builder_version=”4.16″ width=”89%” width_tablet=”80%” width_phone=”” width_last_edited=”on|desktop” max_width=”89%” max_width_tablet=”80%” max_width_phone=”” max_width_last_edited=”on|desktop” make_fullwidth=”on” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ custom_padding=”|||” global_colors_info=”{}” custom_padding__hover=”|||”][et_pb_text admin_label=”Ymp\u00e4rist\u00f6n tila -p\u00e4\u00e4otsikko” _builder_version=”4.27.4″ text_orientation=”center” background_layout=”dark” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”Osio -ymp\u00e4rist\u00f6” module_class=”sisaltoalue_perus” _builder_version=”4.22.1″ custom_margin=”||0px||false|false” border_color_all=”#FFFFFF” border_style_all=”none” border_width_bottom=”1px” border_color_bottom=”#019FCB” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”It\u00e4meren tila otsikko” _builder_version=”4.27.4″ text_orientation=”center” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Ihmisen toiminta heikent\u00e4\u00e4 It\u00e4meren ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 monella tavalla. Vieraslajeja levi\u00e4\u00e4 uusille alueille laivaliikenteen mukana, mereen kulkeutuu ravinteita ja haitallisia aineita maa-alueilta ja merenkulusta, ja muovien ja keinokuitujen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen n\u00e4kyy merten roskaantumisena. Meriliikenteest\u00e4, rakentamisesta, merituulivoimaloista ja muusta meren hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 syntyy vedenalaista melua ja muutoksia virtauksissa, aallokkoisuudessa, veden l\u00e4mp\u00f6tilassa ja suolaisuudessa.<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Vesienhoidon tavoite vuodelle 2027 on vesist\u00f6jen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 tila ja est\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen tilan heikkeneminen koko EU:n alueella. Oheinen kuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tilan Suomen vesist\u00f6iss\u00e4 ja rannikkovesiss\u00e4 vuonna 2019. Vihre\u00e4 ja sininen osoittavat hyv\u00e4n ja erinomaisen tilan. Vesist\u00f6n tila arvioidaan kuuden vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n
It\u00e4meren tilaa seurataan toki jatkuvasti. Seurantaohjelmassa tarkkaillaan meren rehev\u00f6itymist\u00e4, veden laatua, meriluontoa ja muita meren hyvinvoinnin osa-alueita. Tulosten perusteella tehd\u00e4\u00e4n arvio kunkin osa-alueen tilasta. Tavoitteena on, ett\u00e4 jokaisella osa-alueella saavutetaan hyv\u00e4 tila.<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/rotary.fi\/d1420\/wp-content\/uploads\/sites\/183\/2026\/03\/itameren-tila-pintaveden-tila.png” title_text=”It\u00e4meren tila – pintaveden tila” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,1_3,1_3″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/rotary.fi\/d1420\/wp-content\/uploads\/sites\/183\/2026\/03\/fosfori-syke.png” title_text=”Fosfori – SYKE” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/rotary.fi\/d1420\/wp-content\/uploads\/sites\/183\/2026\/03\/happi-syke.png” title_text=”Happi – SYKE” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n on viel\u00e4 matkaa, mik\u00e4 n\u00e4kyy mm. oheisista Syken julkaisemista pohjan fosfori- ja happipitoisuuksista elokuussa 2023. Happipitoisuuskuvassa punainen tarkoittaa, ett\u00e4 pohja on hapeton ja sininen kuvaa hyv\u00e4\u00e4 tilaa. Pohjaan laskenut orgaaninen aines on hajonnut, kuluttanut hajotessaan hapen ja vapauttanut fosforin. Seuraavana kes\u00e4n\u00e4 fosfori sitoutuu taas kasvavaan lev\u00e4\u00e4n. Fosforia pit\u00e4isi sek\u00e4 hidastaa valumasta lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6ihin ett\u00e4 saada poistettua.<\/p>\n
Viime vuosikymmenin\u00e4 kohonnut vesimassan l\u00e4mp\u00f6tila on my\u00f6t\u00e4vaikuttanut tilanteen pahenemiseen.<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti – linkit” _builder_version=”4.27.6″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n
Tietoa It\u00e4meren ja vesist\u00f6jen tilasta on saatavilla runsaasti eri sivustoilla, mm. [\/et_pb_text][et_pb_divider _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”otsikko – Ilmastomuutos” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”Teksti – ilmastonmuutos it\u00e4merell\u00e4” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista ihmiskuntaa koskettavista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista. Se kytkeytyy luonnon monimuotoisuuden k\u00f6yhtymiseen sek\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin kulutus- ja tuotantotapoihin.<\/p>\n Ilmastonmuutos It\u00e4merell\u00e4<\/strong><\/p>\n Kun talvet l\u00e4mpenev\u00e4t ja sateet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, It\u00e4meri l\u00e4mpenee, j\u00e4\u00e4tyminen v\u00e4henee ja suolapitoisuus laskee. Vastaavaa merta ei ole miss\u00e4\u00e4n p\u00e4in maailmaa.<\/p>\n Meren l\u00e4mp\u00f6tila on noussut 2 oC vuodesta 1980 ja l\u00e4mp\u00f6tila nousee edelleen 2\u20134 oC Pohjois-It\u00e4merell\u00e4 vuoteen 2100 menness\u00e4. J\u00e4\u00e4peitteen laajuus pienenee puoleen, mik\u00e4 voi auttaa tuulia sekoittamaan happea syvemm\u00e4lle veteen. Mutta meren omat prosessit kiihdytt\u00e4v\u00e4t hapenkulutuksen kasvua. Vesi kerrostuu enemm\u00e4n, mik\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 hapenpuutetta. Vedenpinta nousee. Talvisateet huuhtovat enemm\u00e4n ravinteita ja maaper\u00e4\u00e4 mereen. Rehev\u00f6ityminen ja sinilev\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 hapenpuutetta ja niin edelleen.<\/p>\n https:\/\/itameri.fi\/itameren-tila\/ilmastonmuutos\/<\/a> Ilmastonmuutos ja AMOC<\/strong><\/p>\n Suomen ilmastoon vaikuttaa eniten Pohjois-Atlantin kiertoliike. Siit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lyhennett\u00e4 AMOC, Atlantic Meridional Overturning Circulation. Sit\u00e4 ajavat tuuli ja veden tiheyserot. L\u00e4hell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ntasaajaa oleva l\u00e4mmin pintavesi virtaa pohjoiseen. Samalla se luovuttaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n ja siten tihenee, jolloin se painuu kohti pohjaa. Vastaavasti pohjoisesta tuleva kylm\u00e4 merivesi virtaa etel\u00e4\u00e4n l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti – ilmastonmuutos ja AMOC” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n AMOCin merkitt\u00e4vimm\u00e4t l\u00e4mpim\u00e4t merivirrat ovat Golfvirta ja Pohjois-Atlantin merivirta. L\u00e4mpim\u00e4lt\u00e4 Karibianmerelt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4 Golfvirta kuljettaa l\u00e4mmint\u00e4 vett\u00e4 koilliseen pitkin Pohjois-Amerikan it\u00e4rannikkoa, mist\u00e4 vesi jatkaa matkaansa Pohjois-Atlantin merivirtana edelleen pohjoisemmas kohti Pohjois-Eurooppaa. T\u00e4m\u00e4n l\u00e4mm\u00f6n ansiosta pohjoinen Eurooppa on l\u00e4mpim\u00e4mpi kuin muut samoilla Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjoiseen tuleva pintavesi ei menet\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 matkalla yht\u00e4 paljon kuin ennen, ja siihen sekoittuu enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin makeaa vett\u00e4, joka on suolaista kevyemp\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi AMOC-kiertoliikkeen ennustetaan heikkenev\u00e4n. Ennusteissa on pohdittu my\u00f6s mahdollisuutta AMOCin nopeasta hidastumisesta, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se ei vaikuta todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/rotary.fi\/d1420\/wp-content\/uploads\/sites\/183\/2026\/03\/amoc-merivirrat.png” title_text=”AMOC merivirrat” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text admin_label=”Teksti – ilmastonmuutos ja AMOC” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Pohjoismainen raportti AMOC-kiertoliikkeen keikahduspisteen vaikutuksista kehottaa tehostamaan ilmastonmuutoksen hillitsemist\u00e4, seurantaa ja varautumista.<\/strong><\/p>\n Tuoreeseen raporttiin (5.2.2026) on koostettu tieteellinen tieto Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen (AMOC) mahdollisen romahduksen vaikutuksista Pohjoismaissa. Raportissa annetaan toimenpidesuosituksia alueen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille.<\/p>\n Pohjois-Atlantin kiertoliike AMOC (engl. the Atlantic Meridional Overturning Circulation) kuljettaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 Pohjois-Atlantille ja osaltaan mahdollistaa Pohjoismaiden suhteellisen leudon ilmaston. Ilmaston l\u00e4mpeneminen hidastaa AMOC-kiertoliikett\u00e4. On ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 mutta mahdollista, ett\u00e4 AMOC voisi jopa pys\u00e4hty\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4isen l\u00e4mpenemisen seurauksena. T\u00e4llainen AMOCkiertoliikkeen muutos voisi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Pohjois-Euroopan ilmaston kylmemp\u00e4\u00e4n suuntaan, kun muu maailma jatkaa l\u00e4mpenemist\u00e4\u00e4n. Vaikutukset n\u00e4kyisiv\u00e4t muun muassa ruoan- ja energiantuotannossa sek\u00e4 ihmisten toimeentulossa.<\/p>\n https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/merivirrat<\/a> [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ymp\u00e4rist\u00f6n tilaIt\u00e4meren tila on edelleen huolestuttavaIhmisen toiminta heikent\u00e4\u00e4 It\u00e4meren ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 monella tavalla. Vieraslajeja levi\u00e4\u00e4 uusille alueille laivaliikenteen mukana, mereen kulkeutuu ravinteita ja haitallisia aineita maa-alueilta ja merenkulusta, ja muovien ja keinokuitujen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen n\u00e4kyy merten roskaantumisena. Meriliikenteest\u00e4, rakentamisesta, merituulivoimaloista ja muusta meren hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 syntyy vedenalaista melua ja muutoksia virtauksissa, aallokkoisuudessa, veden l\u00e4mp\u00f6tilassa ja suolaisuudessa.Vesienhoidon tavoite […]<\/p>\n","protected":false},"author":26,"featured_media":0,"parent":12508,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-12632","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n
https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi\/ympariston-tila\/vesi\/itameren-tila<\/a>
https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi\/luonto-vesistot-ja-meri\/meri\/suomen-meriympariston-tila-2024<\/a>
https:\/\/itameri.fi\/itameren-tila\/merenpohjan-tila-2\/hapettomat-pohjat\/<\/a>
https:\/\/www.europarl.europa.eu\/topics\/en\/article\/20250428STO28142\/europe-swaters-key-challenges-and-eu-solutions<\/a>
https:\/\/www.vesi.fi\/teemasivut\/<\/a>
https:\/\/www.vesi.fi\/karttapalvelu\/<\/a><\/p>\nIlmastomuutos<\/h3>\n
\n[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”Teksti – ilmastonmuutos ja AMOC” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
pohjaa.<\/p>\n
leveyspiireill\u00e4 olevat maat, kuten Kanada. T\u00e4t\u00e4 vastoin J\u00e4\u00e4meren kylm\u00e4 merivesi on tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja virtaa etel\u00e4\u00e4n siksi syvemm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/tiedote\/6TWTzExsFgEalSzhDcpkCw<\/a>
https:\/\/pub.norden.org\/temanord2026-504\/<\/a>
https:\/\/www.acccflagship.fi\/wp-content\/uploads\/Tipping_points_Policy_Brief_suomi.pdf<\/a><\/p>\n